”Tämä päivä on yksi internetin tärkeimmistä. Yli neljän miljardin osoitteen varasto on tyhjennetty tänä aamuna”, Rod Beckstrom totesi tiedotustilaisuudessa 4. helmikuuta. Hän on internet-osoitteiden hallinnoinnista vastaavan organisaation Icannin pääjohtaja.
IP-osoite (Internet Protocol) on numerosarja, joka yksilöi jokaisen internetiin kytketyn sivuston, tietokoneen, pelikonsolin, älypuhelimen tai muun laitteen. IP-osoite esitetään neljän luvun sarjana pisteellä erotettuna, joten se mahdollistaa tasan 4 294 967 295 erilaista vaihtoehtoa. Esimerkiksi Ylioppilaslehden sivujen Joensuussa sijaitseva palvelinkone löytyy osoitteesta 62.240.70.3.
Nykyisin käytössä oleva systeemi on kehitetty vuonna 1977, jolloin ei voitu aavistaakaan, millaisen suosion internet myöhemmin saisi. Nyt kaikki eri numerosarjavaihtoehdot on otettu käyttöön.
”Ylimmältä tasolta osoitteet on jaettu, mutta paikallisilla tasoilla niitä vielä on. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon”, tarkentaa tietoverkkoja tutkiva professori Jussi Kangasharju Helsingin tietojenkäsittelytieteen laitokselta.
Varasto on siis tyhjennetty eri maanosien omille ”maistraateille”, jotka luovuttavat osoitteita asiakkailleen.
Valistuneiden arvioiden mukaan nekin on jaettu viimeistään loppuvuoteen mennessä. Näin uskovat muun muassa yhdysvaltalaiset John Curran ja Vinton G. Cerf. Jälkimmäistä pidetään internetin isänä, nykyään hän toimii Googlen pääevankelistana. Ensin mainittu on Amerikan internetnumerorekisteri Arinin toimitusjohtaja.
Alkuaikoina osoitteita jaettiin huolettomasti, joten joillakin organisaatioilla saattaa olla hallussaan jopa miljoonia käyttämättömiä numerosarjoja.
Loppu tuli odotettua nopeammin. Neljä vuotta sitten ennustettiin, että osoitteet loppuisivat vasta vuonna 2013.
Cerfin mukaan olemme käännekohdassa: ellei mikään muutu, saatetaan tähän asti ilmaisia IP-osoitteita alkaa myydä mustassa pörssissä.
Kangasharjun mukaan bisneksenteko on mahdollista, mutta ei todennäköistä. Kauppa vain viivyttäisi väistämätöntä.
Onko syytä huolestua? Lakkaako Facebook toimimasta? Vai selvitäänkö pelkällä säikähdyksellä niin kuin Y2K:sta aikoinaan?
”En usko, että tavalliselle kotikäyttäjälle asia näkyy millään tavalla. Veikkaukseni on, että ongelma ei ole lainkaan niin suuri kuin on peloteltu”, Kangasharju sanoo.
Jotkut tutkijat arvelevat, että koko tietoverkko kaatuu. Ainakaan ongelma ei poistu yön yli nukkumalla, kuten vuosituhannen vaihteen päiväysdilemmassa.
Ongelma onkin samankaltainen kuin 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin puhelinyhtiöiltä loppuivat numerot kesken. Ratkaisu oli nerokkaan yksinkertainen: puhelinnumeroita pidennettiin.
Se tepsisi nytkin. Seuraavan sukupolven protokolla on ollut ”kohta tulossa” viimeiset kaksi vuosikymmentä. Niin sanottu kuutosversio mahdollistaa 340 sekstiljoonaa (luvussa on 37 nollaa) eri osoitetta.
Vetkuttelun syynä on raha.
”Operaattoreilla ei ole ollut syytä uusia laitteistojaan, kun halvemmallakin on selvitty”, Kangasharju sanoo.
Kuluttajille tilanne on samankaltainen kuin televisiolähetysten siirtyminen analogisesta digitaaliseen: tietokonetta ei tarvitse vaihtaa, mutta modeemi pitää uusia – eikä asennus suinkaan onnistu ilman käyttöönotto-ongelmia.
Youtube-videossaan Cerf toivoo, että voisi kouluttaa partiolaiset asiantuntijoiksi, jotka kävisivät neuvomassa ihmisiä uusien laitteiden käyttöönotossa.
Marko Ylitalo
Vinton G. Serfin Youtube-puhe aiheesta: www.youtube.com/watch?v=nWJ-htuN4Hk
