Yliopistojen varainkeruussa on menossa loppuspurtti. Helsingin yliopistolla on toistaiseksi koossa 6,6 miljoonaa euroa, kun sen tavoitteena on kerätä vuoden loppuun mennessä 10 miljoonaa. Vielä on matkaa maaliin, mutta varainkeruupäällikkö Pia Dolivo luottaa siihen, että tavoite saavutetaan.
Rahanhaalimiseen kannustaa, se että valtion on luvannut antaa vuoden loppuun mennessä yliopistojen peruspääomaan tehtyjen yksityisten lahjoitusten päälle 2,5-kertaisesti kerätyn summan verran julkista rahaa.
Toistaiseksi vasta ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on saavuttanut keräystavoitteensa. Koossa on runsaat 11,3 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 10 miljoonaa. Kolmasosa lahjoituksista on tullut Ruotsista, josta on saatu kaksi isoa säätiölahjoitusta.
”Meidän vahvuutenamme ovat alumnit, joita on lahjoittajista 90 prosenttia”, sanoo Hankenin kampanjapäällikkö Kristina Pentti-von Walzel. Lahjoittaneiden listassa vilisee sellaisia nimiä kuin Hartwall, Fazer, Ehrnrooth, Wahlroos ja Lilius.
Elinkeinoelämän lempilapsella Aalto-yliopistolla on koossa 163 miljoonaa euroa, kun tavoite on peräti 200 miljoonaa. Varainhankintapäällikkö Jyri Tawastin mukaan neuvottelujen alla on tällä hetkellä 35 miljoonaa euroa. Suurin osa lahjoituksista on tullut yrityksiltä. Merkittäviä lahjoittajia ovat esimerkiksi Fortum, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, OP-Pohjola-ryhmä ja Outokumpu. Nokian kanssa neuvottelut ovat vielä auki.
Helsingin yliopiston lahjoituksista puolestaan noin 70 prosenttia on tullut säätiöiltä, vähän yli viidesosa yrityksiltä ja kahdeksan prosenttia yksityishenkilöiltä. Säätiöistä lahjoituksia ovat tehneet muun muassa Svenska kulturfonden (2 miljoonaa euroa) ja Sparbanksstiftelsen i Helsingfors (200 000 €). Isoimpien yrityslahjoittajien joukossa ovat Kesko (100 000 €), UPM (100 000 €) ja Aktia (80 000 €).
Peruspääomaan tehtyjä lahjoituksia ei saa korvamerkitä mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Yliopistolla ei toistaiseksi ole myöskään tarjota lahjoittajille nimikkoprofessuureja tai nimikkosaleja.
”Ehkä ensi vuonna pohditaan, kuinka Tulevaisuusrahaston lahjoittajat voisivat näkyä kampuksella. En pidä mahdottomana, että lahjoittajien mukaan nimettyjä saleja tulee meillekin. Ja kenties jossain museossa voisi olla seinässä laatta, jossa kerrotaan tukijoista. Toistaiseksi asia on kuitenkin auki”, Pia Dolivo sanoo.
Aalto-yliopisto aikoo järjestää suunnittelukilpailun ”donors wallista” eli lahjoittajaseinästä, jossa tukijoukot saavat pysyvää näkyvyyttä. Hankenilla saatetaan ensi vuonna pohtia luentosalien nimeämistä lahjoittajien mukaan. Oulun yliopisto nimesi saleja lahjoittajien mukaan aiemmin tänä vuonna.
Nimikkosalit eivät ole yliopistolla uutta. Helsingin yliopisto sai ensimmäisen sponsoroidun luentosalin keväällä, kun se teki Suomen laki -teosta kustantavan Talentumin kanssa kolmen vuoden sopimuksen Porthanian nelossalin nimeämisestä lakiopuksen mukaan. Viikissä nimettiin taannoin Walter-sali Walter Ehrströmin nimeä kantavan säätiön mukaan, joka on lahjoittanut yliopistolle useita eläinlääketieteen professuureja. Vanhastaan yritysten nimikkosaleja on ollut Helsingin kauppakorkeakoululla.
Suomen kielen tutkijat ovat arvostelleet asiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Sirkka Paikkala kysyi kesäkuussa blogissaan, ”mikä erottaa ostoskeskusta ja yliopistoa enää toisistaan, kun liikelaitosten nimet ja logot tulevat vastaan ovipielissä”.
Helsingin yliopisto kutsuu lahjoittajat mukaan yliopiston rehtorin ja kanslerin isännöimään Kirahviklubiin, jossa lahjoittajat ja tieteentekijät voivat kohdata. Mutta riittääkö eläinkerhon jäsenyys firmoille?
”Totta kai haluaisimme saada näinkin merkittävälle lahjoitukselle mahdollisimman hyvän näkyvyyden, mutta emme ole olleet asiasta harmistuneita. On ymmärrettävää, että mahdollisuudet näkyvyyteen ovat rajalliset”, sanoo Keskon viestintäpäällikkö Harri Utoslahti.
Kriitikoiden mielestä uusi yliopistolaki lisäsi yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä valtiosta, mutta samalla riippuvuutta liike-elämästä.Näkyvätkö lahjoittajien toiveet myös siinä, mitä yliopistolla tutkitaan.
”Lähtökohtana ovat aina oma strategiamme ja tavoitteemme, ja jos lahjoittajien toiveet ovat sopeutettavissa siihen, sitä parempi”, rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo.
Maria Manner
Kuva Eemeli Nieminen
