Nokkapokka: Onko opiskelijoiden kesäloma liian pitkä?

T:Teksti:

Rahat ja voimat loppuisivat

Opiskelijat tarvitsevat pitkän kesäloman opinnoista, jotta he tulevat taloudellisesti toimeen. Työssäkäynti on käytännössä välttämätöntä, ja on parempi, että töitä tehdään kesällä eikä lukukausien aikana.
    Opiskelu on myös hyvin tiivistahtista, ja siitä on hyvä pitää välillä taukoa. Itse työskentelen kesät perheeni kotitilalla Kemiössä, mikä on täydellistä vastapainoa teoreettiselle opiskelulle.
    Parhaimmassa tapauksessa kesätyöt ovat rikkaus muutenkin kuin taloudellisessa mielessä. Ne tukevat opintoja, antavat arvokasta oman alan työkokemusta ja helpottavat työelämään siirtymistä.
    Jos töitä ei saa tai halua, on kesällä nytkin mahdollista suorittaa tenttejä ja muita kesäopintoja. On hyvä, että kesäopinnot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Niitä varten ei tarvitse perustaa uutta lukukautta.
    Kesäloman poistaminen vaikuttaa helpolta tavalta nopeuttaa opintoja, mutta en usko, että siten päästäisiin toivottuihin tuloksiin. Jos lukuvuodesta tehdään vielä raskaampi, opiskelijoiden jaksaminen kärsii.
    Opiskelijapolitiikan unelma on tietenkin se, että opiskelija tulisi toimeen ilman, että opintojen ohella pitää käydä töissä. Unelman toteutuminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä, ja siksi kesälukukausi romuttaisi monen opiskelijan toimeentulon.

Marjaana Hoikkala, 25, on kemian opiskelija ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja

Eläköön yliopisto kesälläkin

Yliopiston pitää elää ja hengittää osana yhteiskuntaa jatkuvasti. On pelottava ajatus, että yliopisto menee kuukausiksi kiinni. Yliopisto tutkii, opettaa ja keskustelee. Ei ole mitään syytä ajaa mitään näistä alas kesäksi.
    Monilla aloilla limittäinen työura, jossa työnteko aloitetaan jo opintojen aikana, toimii mainiosti, ja usein kesä on näillä aloilla parasta aikaa kerätä työkokemusta. Kaikille oman alan harjoittelupaikkoja ei kuitenkaan kesällä ole, tai lama voi torpata työmahdollisuudet. Siksi opiskelijan on halutessaan voitava opiskella kesällä ihan oikeasti.
    Yksi vaihtoehto olisi selkeästi määritelty kolmas lukukausi, jonka voisi käyttää opiskeluun, työntekoon tai molempiin. Kesäopetuksen ei pitäisi olla pelkkiä tenttejä. Kesän työt ja opinnot voisi sovittaa näppärästi yhteen lyhyillä intensiivikursseilla ja peilaamalla harjoittelupestissä opittua yliopiston opetuksiin.
    Kun määriteltäisiin selkeä kesälukukausi, voitaisiin samalla karsia loppukevään ja alkusyksyn rönsyt. Kun normaali lukuvuosi alkaisi päivänä X ja loppuisi päivänä Y, opiskelijat, opettajat ja yrityksetkin tietäisivät, mitä ja milloin kesällä voi tehdä tai teettää.
    Ja totta kai kesällä saa myös reissata tai vetää lonkkaa, jos siihen on varaa.

Atte Harjanne, 25, on tietoliikennetekniikan opiskelija ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen vastaava

Anna-Sofia Berner