Tutkinnonuudistuksessa tavoiteltu opintojen kaksiportaisuus ei ole kunnolla toteutunut. Kandidaatin tutkinto valmistuu harvoin kolmessa vuodessa, eikä tutkintoa osata käyttää työelämässä tai toiseen yliopistoon siirtymisessä.
”Meillä on kandiksi valmistunut tosi vähän ihmisiä”, kertoo opintoasiain päällikkö Mervi Pyyhtiä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Viesti on sama useimmista tiedekunnista. Opiskelijat kyllä suorittavat opintoja, mutta kandin papereita ei oteta ulos, vaikka tutkinto olisi valmis.
”Kandin tutkinnolla ei vielä ole relevanssia työelämässä”, selittää koulutuspoliittinen vastaava Jukka Vornanen Suomen ylioppilaskuntien liitosta.
Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus on tutkinut kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään siirtymistä. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 80 prosenttia jatkaa alkuperäisessä opinto-ohjelmassaan myös kandintutkinnon jälkeen.
Opiskelijat eivät siis hyödynnä kandidaatin tutkinnon tuomia vaihtoehtoja. Yksi tutkinnonuudistuksen tavoitteista oli nimenomaan opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen.
Viime vuonna alemman korkeakoulututkinnon suoritti Helsingin yliopistosta 2 599 opiskelijaa. Keskimäärin tutkinnon suorittaminen kesti neljä ja puoli vuotta. Maisterintutkinto pitäisi suorittaa melkein samassa ajassa.
”Ei se maisteri viidessä vuodessa synny”, opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola valtiotieteellisestä tiedekunnasta sanookin.
Hakkola tietää myös syyn:
”Kyllähän tavoiteaikoihin päästäisiin, jos opiskelijat eivät kävisi töissä.”
Turun yliopiston tutkimuksessa kolmannes opiskelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, että opintojen hidastuminen johtuu ennen muuta opiskeluun liittyvistä asioista, kuten kurssiaikatauluista ja opetustarjonnasta.
HYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Markku Hakala vahvistaa tämän:
”Ensimmäisenä keväänä pääaineen perusopinnot on usein suoritettu, mutta aineopintoja ja sivuaineopintoja ei usein voi vielä aloittaa. Myös kieliopintoihin pääsy ensimmäisenä ja joskus jopa toisena vuonna on usein mahdotonta.”
Ensimmäiset kokonaan uudessa tutkintojärjestelmässä opiskelleet valmistuvat nyt maistereiksi.
Virallista tietoa uudistuksen onnistumisesta on luvassa loppuvuodesta, kun korkeakoulujen arviointineuvoston arviointi asiasta valmistuu.
Soittokierros tiedekuntiin kertoo jo nyt, että ongelmia on kandin tutkinnon lisäksi juuri liikkuvuudessa. Hyvin harva opiskelija vaihtaa kandiksi valmistuttuaan yliopistoa, saati sitten opiskelumaata.
Uudistus on sen sijaan onnistunut opintojen selkeyttämisessä ja suunnittelussa.
Kun aiemmin opintojen hitaaseen edistymiseen puututtiin
vasta kymmenen vuoden opiskelun jälkeen, nyt viivästykset huomataan jo opintojen alkuvaiheessa.
Anna-Sofia Berner
Kuva Teemu Granström
Häh?
– Kaksiportainen tutkintojärjestelmä tuli useimmilla aloilla voimaan vuonna 2005.
– Uudistuksen kansallisia tavoitteita olivat keskeyttämisten vähentäminen, opintoaikojen lyhentäminen, opiskelijoiden liikkuvuuden ja opintojen joustavuuden lisääminen sekä työmarkkinoille siirtymisen tukeminen.
Tutkinnon kaksiportaisuus paransi rakkauselämää
Johanna Råman, 24, aloitti puheviestinnän opinnot Jyväskylässä syksyllä 2005 ja on nyt gradua vaille valmis filosofian maisteri. Hän on siis suorittanut koko tutkintonsa uudessa tutkintojärjestelmässä.
Råman on myös hyödyntänyt uuden järjestelmän kaksiportaisuuden. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon Jyväskylässä, mutta siirtyi sen jälkeen maisteriopintoihin Helsingin yliopistoon.
”Muutin keväällä 2008 rakkauden perässä Helsinkiin. Siksi halusin tehdä maisteriopinnot tänne”, Råman kertoo.
Viime syksystä alkaen hän on työskennellyt Tapiola Sinfoniettan tuottajana. Töiden vuoksi gradu on kesken.
Råman on opiskellut reipasta tahtia. Kandiksi hän valmistui kahdessa ja puolessa vuodessa. Siinä auttoi se, että eläminen Jyväskylässä oli halvempaa kuin Helsingissä. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta Råman pystyi keskittymään opintoihin täysin.
Nopeasta tahdista huolimatta Råman ehti yhdeksi lukukaudeksi vaihtoon Pariisiin. Aikaa on jäänyt myös teatteriharrastukselle. Helsingissä hän on työskennellyt opintojen ohessa muun muassa Designmuseon oppaana ja Kansallisteatterin väliaikatarjoilijana.
Miten opinnot saa viidessä vuodessa valmiiksi niin, että elämisellekin jää aikaa?
”Valitsin kursseja, joille ei tarvinnut jonottaa. Jatkoin gradua kandintyöstäni. En myöskään ole mikään lukijatyyppi, vaan enemmän työihminen. Se motivoi valmistumaan.”
Råman kiittää kaksiportaista tutkintojärjestelmää.
”Se rytmittää opintoja hyvin. Enkä olisi saanut vakituista työpaikkaani ilman kandin papereita.”
