Kodin Anttilan hyllyt ammottavat tyhjillään. Kohta alkaa seinien purkaminen, sitten uusien rakentaminen. Jos kaikki menee hyvin, syksyllä 2012 Kaisaniemen Kaisa-talossa ovensa avaa Suomen suurin tieteellinen yliopistokirjasto.
Rakennukseen siirtyvät neljän tiedekunnan – oikeustieteellisen, valtiotieteellisen, teologisen ja humanistisen – kirjastot sekä parhaillaan Fabianinkatu 32:ssa väliaikaisesti toimiva opiskelijakirjasto.
Jättikirjastoon tulee 11 kerrosta: seitsemän maan päälle ja neljä sen alle.
Huonealamääräksi tulee 26€‰500 neliömetriä, josta kirjastokäyttöön yli puolet, noin 15€‰000 neliömetriä. Se on enemmän kuin Töölönlahdelle suunnitellussa keskustakirjastossa.
Kirjaston on määrä palvella 22€‰000 opiskelijaa ja yli tuhatta opettajaa ja tutkijaa.
Vaikka numerot ovat vaikuttavia, kirjastokäyttöön varatut neliömäärät vastaavat tiedekuntakirjastojen nykyisiä neliömääriä.
Sen sijaan uusi kirjasto tarjoaa enemmän tiloja lukemiseen ja ryhmätyöskentelyyn.
”Erityisesti opiskelijat ovat halunneet ryhmätiloja, ja niitä myös pyrimme tarjoamaan. Emme kuitenkaan pyri luomaan kirjastosta pelkkää kohtaamistilaa, vaan varaamme myös rauhallisia lukutiloja”, sanoo Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampuksen kirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen.
Uuden kirjaston etuna tiedekuntakirjastoihin nähden ovat myös pidemmät aukioloajat.
”Esimerkiksi lauantaiaukioloa eivät nykyiset tiedekuntakirjastot ole pystyneet tarjoamaan”, Kaiponen sanoo.
Kirjasto on herättänyt kiinnostusta myös yliopiston ulkopuolella. Ainakin Suomen Akatemian tiedepoliittinen kirjakokoelma tulee osaksi valtiotieteellistä kirjastoa.
Uusi kirjasto on yliopiston tämänhetkisistä rakennushankkeista merkittävin. Sen budjetti on noin 40 miljoonaa euroa. Kirjaston rakentamisen rahoittaa yliopiston rahastojen omistama kiinteistöosakeyhtiö.
Kun uusi kirjasto valmistuu, seuraa siitä merkittäviä tilajärjestelyjä keskustakampuksella.
Tiloja vapautuu kymmenestä toimipaikasta ympäri kampusta, humanistisen tiedekunnan pienistä laitoskirjastoista valtiotieteellisen kirjastoon.
Vielä ei ole varmaa, mitä tiloille tehdään.
”Vapautuvat tilat ovat hyvin keskeisissä yliopistorakennuksissa. Niihin tulee ehkä jonkin verran opetustiloja, ehkä jonkin verran laitostilaa. Tavoitteena on, että kun palapeli on valmis, pystyisimme esimerkiksi irtisanomaan tiloja, joista maksamme vuokraa ulkopuoliselle omistajalle”, sanoo Helsingin yliopiston tekninen johtaja Anna-Maija Lukkari.
Toistaiseksi jättikirjasto kulkee nimellä Kaisa-talon kirjasto. Mikä sen lopulliseksi nimeksi tulee? Pälvi Kaiponen ei osaa vastata.
”Hyvä kysymys. Tästä ei vielä ole päätöstä.”
Varastotunnelmaa
Mustavalkoiset autokuvioiset verhot muistuttavat tilojen entisestä omistajasta Ajoneuvohallintokeskuksesta.
Opiskelijakirjasto muutti jo viime kesänä remonttia pakoon Fabianinkatu 32:n väliaikaisiin tiloihin. Niissä kirjasto toimii kevääseen 2012 asti, jolloin Kaisaniemen jättikirjaston on tarkoitus valmistua.
Tiistai-iltapäivänä kirjojaan palauttavat opiskelijat aiheuttavat pientä tohinaa ja ruuhkaa opiskelijakirjaston ala-aulassa, mutta muuten on hiljaista.
Matalat huoneet tuovat mieleen enemmänkin kirjavaraston kuin kirjaston, mutta toisaalta vaikutelma oli sama jo vanhan kirjaston kellarikerroksessa.
”Ei tämä tietenkään ole niin hyvä kuin vanha kirjasto, mutta ihan ookoo väliaikaisiksi tiloiksi. Kirjojen saatavuuden kannalta tänne muutolla ei ole ollut vaikutusta”, kolmannen kerroksen lukupaikalta tavoitettu yleisen historian opiskelija Timo Vuorikivi sanoo.
Jotkut opiskelijat ovat valittaneet, että kirjan löytäminen sokkeloisessa ja ahtaassa kirjastossa vie paljon aikaa.
Viidennessä kerroksessa kurssikirjoja lukeva Riitta Nerg ei ole kohdannut sellaisia ongelmia.
”Kirjastoon itseensä oli vaikeampi löytää kuin täältä kirjoja”, opettajaksi opiskeleva Nerg sanoo.
”Kunnon lukutiloja en täältä ole kyllä löytänyt. Yleensä luenkin Metsätalolla.”
Myös tietokoneita ja niiden käyttöön soveltuvia tiloja on hyvin vähän, mikä on saanut lähellä sijaitsevan oppimiskeskus Aleksandrian ruuhkautumaan.
Matti Markkola
Kuva Teemu Granström
