Jäikö unelmien kesäduuni saamatta? Ei ihme, sillä suurimmasta osasta et koskaan kuullutkaan. Ne menivät suhteilla.
”Suurin osa uusista työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät koskaan tule julkiseen hakuun. Niistä noin 70-80 prosenttia täytetään suhdeverkostojen kautta”, arvioi Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllistymistä tutkinut aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimus antaa pönkitystä väitteelle: työnantajien mielestä puskaradio on paras rekrytointikanava.
On helppo tuudittautua uskoon, että suhdeverkostojen avulla etenevät vain laiskimmat työjuhdat ja toimitusjohtajan sydänkäpyset. Henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluyritys Academic Workin konsulttipäällikkö Tuulikki Rautiaisen mukaan katkeroituminen ei kuitenkaan kannata:
”Harvoin kukaan saa töitä pelkällä pärstäkertoimella. Ei kenelläkään ole varaa palkata ammattitaidotonta työntekijää”, hän muistuttaa.
”Mutta jos tehtävään saapuu 500 hakemusta ja kuulen yhdestä henkilöstä jotakin positiivista, katson hänen tietonsa läpi.”
Suhdepelin avulla napattu työmyyrä on yrityksille taloudellinen ja sosiaalinen lottovoitto.
”Jos ei tarvitse käydä läpi raskasta rekrytointiprosessia, säästää aikaa ja rahaa”, selittää erikoistutkija Arja Haapakorpi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta.
Suhdeverkostoihin perustuvaan palkkaamiseen liittyy usein samankaltaisuuden suosiminen: insinöörit palkkaavat insinöörejä ja ekonomit ekonomeja. Näin varmistetaan, että tulokas sopeutuu työporukkaan.
Verkostojen käyttö on perusteltua, mutta ei ongelmatonta. Haapakorpi epäilee, että konttorirottien identtisyys voi koitua kohtalokkaaksi: samankaltaisen ajattelun vuoksi ei enää huomata potentiaalisia asiakasryhmiä tai tuotteita. Tasa-arvoista ihmissuhderuletti ei myöskään ole.
”Yhteiskunnallisesti arvostettujen ja tunnettujen sukujen jälkeläisillä on etulyöntiasema työmarkkinoilla”, hän kertoo.
Vaikka ei polveutuisikaan akateemisista eliittijuurista, vielä ei kannata lyödä hanskoja tiskiin. ”Työvoimapulasta kärsivillä aloilla suhdeverkostoilla ei ole niin suuri merkitys, kuin niillä aloilla, joilla riittää tekijöitä”, Haapakorpi lohduttaa.
”Verkostojen merkitys riippuu työn luonteesta: it-alalla osaaminen menee kontaktien edelle, kun taas kaupallisilla aloilla persoona on tärkeässä osassa.”
Reilun ihmissuhdekaupan ABC
– Nauti opiskelijaelämästä: ainejärjestötoiminnasta, alumni-illoista, yritysvierailuista ja tiedepäivistä.
– Tee töitä opintojen ohessa. Jokainen kontakti työelämään kannattaa.
– Kun etsit duunia, hyödynnä puskaradiota. Pyydä tuttuja vinkkaamaan, jos he kuulevat avoimista työpaikoista.
-Tutustu myös itseäsi vanhempiin opiskelijoihin. He kuulevat avoimista paikoista ennen sinua.
Lähde: Academic Work
3500 euroa käteen ilman työhaastattelua
”Jo sähköisessä hakukaavakkeessa kysyttiin, onko sukulaisia töissä”, muistelee nykyisin kampanjakoordinaattorina työskentelevä Tapio, 28. Hän sai ensimmäisen kesätyöpaikkansa 15-vuotiaana sellutehtaalta isänsä kautta.
”Sellu- ja paperitehtaissa työskentelevien työsuhde-etuihin kuuluu, että lapset otetaan automaattisesti kesätöihin.”
Sisäpiirin suosiminen ei ihmetytä, sillä alan palkat ovat muhkeita. ”Ylitöitä sisältävässä kolmivuorotyössä palkka kipusi yliopisto-opintojen alussa 3500 euroon.”
Elli pääsi kaverinsa kautta helsinkiläisen lakiasiaintoimiston junior traineeksi. 21-vuotiaan oikeustieteen opiskelijan ystävä oli töissä samassa yrityksessä, joten Elli mainitsi tuttavuudesta työhakemuksessa.
”Kaverini oli sanonut minun olevan hyvä tyyppi, kun haastattelija oli kysellyt minusta”, hän tietää.
Ellillä on aavistus siitä, miksi ainejärjestötuttu oli auttanut työpaikan metsästämisessä:
”Junior traineet tekevät paljon yhteistyötä, joten hyvä porukka on tulosten kannalta tärkeässä osassa.”
Heidi Konkka
Kuva Teemu Granström
Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto; Arja Haapakorpi, Jyri Manninen & Paula Paasto: Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla; Yrjö Palosuo: Työllistymisen ja työllistämisen edellytykset.
