Esikoisten vuosi

T:Teksti:

Väärät juuret virvoittaa suomidraamaa

MITÄ? Oululainen huonekalujen entisöijä Mikko (Pertti Sveholm) sairastuu perinnölliseen Huntingtonin tautiin, joka vapisuttaa, vie tasapainon ja lopulta hengen. Lapsille pitäisi kertoa, mutta kaikilla perheenjäsenillä on omat huolensa.
KUKA? Saara Saarela on ohjannut televisiolle tummasävyistä draamaa (Rikospoliisi Maria Kallio, Poikkeustila) sekä city-sinkkuilun Hengittämättä ja nauramatta (2002).
UUTTA? Päähenkilöiden kautta nouseva moninäkökulmaisuus, joka on selvää sukua viime vuosien amerikkalaisille independent-elokuville. Ironisuus ja raikkaus. Saarela keventää vakavasti otettavaa perusdraamaa pienillä fantasiaelementeillä Lumi-tytön (Silva Robbins) kautta.
LAINATTUA? Vaimo (Milka Ahlroth) joutuu pitämään perheen kasassa, kun mies vaipuu tappiomielialaan. Mies pakenee ahdistustaan metsään kanien luo, vähän samaan tapaan kuin Antti Litja ohjaaja Risto Jarvan mestarillisessa Jäniksen vuodessa (1977).
ERIKOISTA? Keventää mieltä masentamisen sijaan. Ehyt ja kaunis työ, joka on tarkkaan mietitty kuva kuvalta. Husky Rescuen Marko Nyberg on elokuvan lentoon lähtevien melodioiden takana.


Toni Laine ei muuta suomalaista romanttista komediaa mihinkään suuntaan. Vanhassa vara parempi?

Pihalla jatkaa samaa rataa

MITÄ? Monikulttuurinen perhe muuttaa Hampurista Tampereelle miehen työn perässä. Kymmenkuisen lapsen kotiäiti Laura (saksalainen Sibel Kekilli) uhkaa jäädä kielensä eristämäksi, kunnes tutustuu paikalliseen yh-äitien klubiin ja sivari-Teroon (Mikko Leppilampi).
KUKA? Salkkareiden ja Käenpesän jaksoja aiemmin ohjannut Toni Laine on työskennellyt muun muassa Olli Saarelan ja Aku Louhimiehen elokuvien äänipuolella. Kokemus näkyy sountrackin runsaudessa.
UUTTA? Eipä juuri mikään. Kolmikielisyys.
LAINATTUA? Alapäähuumori. Mikko Leppilampi. Suomi-kliseet: hauskaa iltaa ei voi pitää oksentamatta, Ruotsin-laivalta tullaan raskaana kotiin ja suomalaiset ovat toripullaa mussuttavia sauvakävelijöitä.
ERIKOISTA? Häiritsevän räikeä tuotesijoittelu. Laura katsoo The Voicen uutisia telkkarista (kuka muka tekee niin?) ja lopussa päädytään koko perheen kanssa onnellisesti Särkänniemen delfinaarioon.


Zaida Bergroth käsittelee perinteisiä suomalaisia aiheita lapsen näkökulmasta. Teatterin välittömyys tarttuu filmille.

Skavabölen ikuinen intiaanikesä

MITÄ? Veljekset Rupert (Ilmari Järvenpää) ja Evert (Onni Tommila) kokevat vanhempiensa avioeron ja sitä seuraavan muuton 1970-luvun Etelä-Suomessa.
KUKA? Lyhytelokuvistaan palkittu Zaida Bergroth teki sen, mitä moni suomalainen elokuvantekijä turhaan yritti: nappasi oikeudet näytelmän elokuvaversioon Antti Raiviolta.
UUTTA? Pitäytyminen lasten erityisessä näkökulmassa, josta käsin tärkeitä ovat intiaani- ja cowboyleikit, verivalat, Fazerin parhaat ja laatuaika vanhempien kanssa.
LAINATTUA? Aikuisia elokuvassa näyttelevät Martti Suosalo, Leea Klemola, Elina Knihtilä ja Tommi Korpela, jotka ovat kaikki suomalaisen elokuvan instituutioita. Perusaiheet alkoholismi, perheväkivalta, työttömyys ja itsemurha. Virén, Beckenbauer, marikuosit ja samettihousut.
ERIKOISTA? Liikuttavan omakohtainen ja tikahduttavan hauska. Iskeviä hokemia kuten ”latvajeesus” ja ”homokas”. Välitön. Rikkoo elokuvana kaavaa samaan tapaan kuin teatteri ajan, paikan ja identiteetin tajua: kuollut äiti tai lapsuuden minä voivat kävellä vastaan.

Kun arki kriisiytyi

Syksyn esikoisohjaajat eivät tee elokuvaa Suomen historiasta, tiiliskiviromaaneista tai merkkihenkilöistä.
Heitä kiinnostaa se, mikä suomalaisilta on perinteisesti sujunut välttävästi tai kehnosti: yhteyden muodostaminen toiseen ihmiseen, yhdessä eläminen, arki huippukohtien sijaan.
Pihalla on vähän kuin kaikki-mulle-heti-sukupolven Levottomat (2000); nyt seksiä vain seuraa vauva. Molempien elokuvien takana häärii sama mies, Aleksi Bardy. Skavabölen pojat kuuluu komeiden sukupolvikuvausten sarjaan, joka lähtee liikkeelle jo Mikko Niskasen Pojista (1962). Väärät juuret on suomalaisen perheen sairaskertomus, sukua Kari Paljakan surutyötä kuvaavalle Eläville ja kuolleille (2005).
Kaikki kolme elokuvaa kertovat perhekriisistä ja siitä selviytymisestä. Miksi?
Ainakin Saarela ja Bergroth ovat syntyneet 1970-luvulla ja olleet paikalla, kun perheyksikkö pirstaloitui, Suomi kansainvälistyi ja disko jytäsi.
Ehkä perhekriisi on juuri se sukupolvea yhdistävä kokemus, joka on jäänyt käsittelemättä. Nyt siihen on mahdollisuus palata turvallisesti, elokuvan keinoin.

Jutta Sarhimaa
Kuvat Teemu Granström

Skavabölen poikien ensi-ilta oli 4. syyskuuta. Väärät juuret saa ensi-iltansa 9. lokakuuta ja Pihalla 23. lokakuuta.