Toimittaja Matti Markkola nosti taiteen hinnoittelun esiin taiteilija Rauha Mäkilää koskevassa jutussa (YL 10/09). Kalhama&Piippoa hän kutsui ison rahan galleriaksi, jossa nuorten taiteilijoiden hinnat tuplataan. Näkökulmaa siivitti toiminnanjohtaja, kriitikko Veikko Halmetojan kommentti galleriatoiminnasta nuorten taiteilijoiden ”ryöstöviljelynä”.
Miksi jutussa turvauduttiin populismiin tärkeässä asiassa, muttei avattu taiteen hintakehitykseen vaikuttavia todellisia tekijöitä? Toimittajan kärjistyksiä huolestuttavampaa on, jos taideasiantuntija ei tunnista taiteen hinnanmuodostuksen peruselementtejä.
Nuoren taiteen hintaan vaikuttaa karkeasti ottaen kaksi seikkaa: Tärkein syy hinnannousuun uran alussa on taiteilijan siirtyminen opiskelijasta ammattilaiseksi. Hän alkaa maksaa itse elämisensä, työtilansa, teostensa materiaalit ja arvonlisäveron. Valtio verottaa taiteilijaa raskaasti myös gallerian suuntaan. Ammattimainen toiminta luo toki painetta hintoihin, mutta siltikään nuoret taiteilijat eivät vielä kykene elättämään itseään myynneillään.
Toiseksi, hinnat kehittyvät vain suhteessa taiteelliseen ja myynnilliseen kysyntään. Myöhemmin uralla hintakehitys Suomessa heikkenee verrattuna ulkomaihin.
Entä galleria? Kahden toimintavuotemme aikana olemme tehneet jokaikisen nuoren taiteilijan menestyksekkäänkin näyttelyn tappiollisena. Meille kyse on tilaisuuden antamisesta lahjakkaille taiteilijoille, ajankohtaisesta ohjelmistosta sekä yhdessä yrittämisestä taiteilijoiden kanssa pitkällä tähtäimellä.
Tämä tarkoittaa sekä taiteilijoiden työn että asiakkaiden hankintojen subventointia yksityisellä rahalla. Hinnoittelumme realistisuudesta olemme poikkeuksetta saaneet kiitosta taidealalta.
Toivoisin Suomeen lisää tähän työhön satsaavia gallerioita ja syvällisempiä kommentteja niiltä, jotka nykyaikaisesta galleriatoiminnasta antavat lausuntoja asiantuntijan ominaisuudessa.
Pilvi Kalhama
Gallerian johtaja, Gallery Kalhama&Piippo
