”Tiedekunta vaarassa”, tervehtii kyltti Nanterren yliopiston juna-asemalla Pariisissa.
Kampuksen rakennukset ja ilmoitustaulut on peitetty iskulausein: ”Ajattelen, siis lakkoilen!” ja ”Yliopisto ei ole yritys. Tieto ei ole kauppatavaraa.”
Pöydät ja tuolit on kannettu ulos luokista, suurin osa opettajista kieltäytyy opettamasta tai korjaamasta ensimmäisen lukukauden tenttituloksia.
Toisen lukukauden piti alkaa 2. helmikuuta heti tenttiviikon jälkeen. Yliopisto-opettajat ja tutkijat kuitenkin järjestäytyivät tuona päivänä lakkoon, jonka päättymisestä ei ole mitään tietoa.
Vaihto-opiskelijoille tilanne on hämmentävä.
Erasmus-vaihdossa oleva irlantilainen historian opiskelija Amanda Judge, 21, on turhautunut.
”En tiedä milloin minun odotetaan ilmaantuvan kursseille. Joinain viikkoina on opetusta, toisina ei. Miten ihmeessä saan suoritukseni, joita yliopistoni Irlannissa vaatii, kun kukaan ei opeta eikä järjestä tenttejä?”
Nanterressa lakon vaikutuksia vaihto-opiskelijoihin ei ole huomioitu. Aiheesta ei ole järjestetty yhtäkään tiedotustilaisuutta. Judge on kuullut, että Sorbonnessa annettiin yksi neuvo:
”Ulkomaalaisia opiskelijoita kehotettiin palaamaan kotiin. Niin vaihdossa ollut skottituttuni myös teki.”
Lakolla vastustetaan yliopistoja uudistavaa lakia, jonka pelätään johtavan julkisen yliopisto-järjestelmän yksityistämiseen ja heikentävän opetuksen sekä tutkimuksen tasoa.
Lakkoilijoiden mukaan se myös kaventaisi alemmista sosiaaliluokista tulevien mahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun.
Nanterren yliopiston englannin laitoksen opettaja ja tutkija Claire Bazin ei näe lakolle vaihtoehtoa.
”Laitoksen henkilökunnalla ei enää olisi valtaa uusien opettajien ja tutkijoitten valinnassa. Yliopistot olisivat riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta. Tehokkuusvaatimukset heikentäisivät akateemisen tutkimuksen tasoa.”
Lakot eivät ole ranskalaisyliopistoissa harvinaisia, mutta tämä lakko on poikkeuksellisen laaja ja pitkä. Harvinaista on myös, että henkilökunta on mukana lakossa.
Ranskan hallitus tuskin kumoaa jo hyväksymäänsä lakiuudistusta. Yliopistolaiset jaksavat silti toivoa.
Ranskalaisopiskelija Charlotte Dufranc, 24, tukee lakkoa.
”Ymmärrän lakkoilevia opettajia ja tutkijoita, mutta mielestäni tämä on jo menetetty taistelu. Nykyisen presidenttimme päästyä valtaan yliopistoja on voimakkaasti ajettu yksityistämiseen päin”, Dufranc sanoo.
Hänen elämäänsä lakko ei ole ratkaisevasti vaikuttanut, vaikka hän opiskelee Nanterren yliopiston englannin laitoksella, joka on yksi aktiivisimmista lakkopesäkkeistä.
”Minulla ei ole paljon kursseja, sillä kirjoitan graduani”, hän sanoo ja kertoo ranskalaisen vitsin:
”Meillä sanotaan, että ranskalaiset lakkoilevat aina keväisin tai kesäisin, kun on hyvä sää!”
Susanna Karhapää
Kirjoittaja on Erasmus-vaihdossa Nanterren yliopistossa. Tällä lukukaudella hän on saanut opetusta yhden kerran.
