Ylioppilaslehti kysyy: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

T:Teksti:

Ei 69,2 %
Kyllä 22,2 %
En osaa sanoa 8,6 %

Riku Tiikasalo, 27, kehitysmaatutkimus
”En osaa sanoa, koska en koe, että tietäisin asiasta tarpeeksi.”

Tommi Vesanen, 36, henkilöstöjohtaminen, Haaga-Helia
”Pitää. Se on järkevintä, en tiedä kustannuksellisesti, mutta osaamisen ja asiantuntijuuden kannalta.”

Jenny Hauhiainen, 20, feissari
”Ei. Tällä hetkellä millään maalla ei ole syytä hyökätä Suomeen. Emme ole vaarassa.”

Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi helmikuun alussa yliopisto-opiskelijoilta, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Sotilasliittoa kannatti reilu viidesosa opiskelijoista. 8,6 % ei osannut kertoa kantaansa. Kyselyyn vastasi 772 opiskelijaa. Heistä innokkaimpia vastaajia olivat valtiotieteellisessä opiskelevat, joita oli vastaajista viidennes. Seuraavaksi innokkaimmin kysymykseen vastasivat humanistit, joita oli 19,2 prosenttia vastaajista. Myös matemaattis-luonnontieteellisestä ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta otettiin innokkaasti kantaa. Naton kannatusta perusteltiin muun muassa puolueettomuuspolitiikan vanhentuneisuudella sekä sillä, että Suomi on jo nyt mukana monissa Nato-tehtävissä. Vastustajien mielestä taas Suomi kuuluu jo nyt läntisten demokratioiden joukkoon, eikä Suomen kannata sekaantua sotilaallisiin konflikteihin. Moni sekä kannattajista että vastustajista perusteli kantaansa Venäjällä.

Puolesta:

”Pääsisimme mukaan kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen täysivaltaisena jäsenenä ja esittämään omat näkemyksemme ja halumme.”

”Ainoa järkivalinta muuttuvassa maailmassa. Nato on uudistunut turvallisuusyhtymä, joka luo globaalia rauhaa.”

”Ajan myötä (10 vuoden kuluttua) Natoon liittyminen on ainoa kehityskulku Suomen jo aloittamalle jäsenyystielle.”

”Ammattiarmeija on tehokas ja moderni. Ilman Natoa se ei ole mahdollinen tai järkevä. Yleinen asevelvollisuus on aikansa elänyt Euroopassa.”

”Aseet kallistuvat koko ajan, ja Suomi tarvitsee yhteistyötä erityisesti uskottavan ilma- ja meripuolustuksen kehittämisessä.”

”Georgian sota näytti että yksin on ikävä olla suuren naapurin vieressä. Vaikka lähitulevaisuus ei näytä ongelmalliselta Venäjän suhteen, mutta tulevaisuudessa naapurin mielenkiinto muihinkin naapureihin voi lisääntyä ja muuttua aggressiiviseen suuntaan. Tällä hetkellä Venäjän itsetunto kansainvälisessä politiikassa on palautumassa, jonka takia Suomenkin on syytä tehdä päätöksemme suht nopeasti – olemmeko länsieurooppalainen kansakunta vai Venäjän vieressä oleva tulevaisuudessa mahdollisesta suomettumiseen kulttuuriin palautunut hyvä naapuri.”

”Jäsenyydestä ei olisi Suomelle haittaa, päinvastoin. Jo nyt Suomi on mukana Naton toiminnassa, mutta ei pääse mukaan päätöksentekoon. Lisäksi pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat jo Natoon, joten alueellinen puolustusyhteistyö helpottuisi Suomen jäsenyyden myötä.”

”Kaikkien EU-maiden tulisi liittyä Natoon. Näin yhtenäinen EU voisi olla siellä iso voimatekijä ja USAn merkitys vähenisi. Naton jäsenyys toisi myös säästöjä puolustuskuluihin kun Suomen ei tarvitsisi pitää yllä kaikkia järjestelmiä, vaan voisimme keskittyä oleellisiin ydintoimintoihin. Kolmanneksi Nato toisi puolustukseen uskottavuutta. Pitää lisäksi muistaa, että Naton kuudes artikla velvoittaa puolustamaan yhteisesti vain jäsenmaidensa alueellista koskemattomuutta, eikä näin ollen velvoita osallistumaan mihin tahansa sotaan, mitä sen jäsenmaat käyvät.”

Vastaan:

”Nato on nimetty terroristien kohteeksi al Qaedan johtajan taholta. Suomi ei tarvitse itselleen terroristivihollisia, me pärjäämme kyllä ilmankin niitä, vaikka armeija ja poliisit kovasti niitä haluaisivatkin.”

”Nato lisäisi merkittävästi riskiä, että Suomi ajautuu osapuoleksi sellaiseen sotilaalliseen konfliktiin, joka ei ole kansainvälisoikeudellisesti oikeutettu.”

”Jännitys kiristyisi Suomen itärajalla. Jäsenyys heijastuisi negatiivisesti Suomen ja Venäjän suhteisiin.”

”On olemassa todellinen riski, että konflikti, jossa Venäjä ja Nato ovat osapuolina, johtaisi lisääntyvään sotilaalliseen uhkaan Suomea kohtaan.”

”On syytä vahvasti epäillä Naton antamia teoreettisia turvatakuita siinä tilanteessa, jossa Venäjä käynnistäisi hyökkäyksen Suomen alueelle. Naton sekaantuminen asiaan sisältäisi ydinsodan riskin. Siten riskien vastapainoksi Naton tarjoama todellinen turva on kyseenalainen.”

”Nato eritavoin pakottaa ja painostaa jäsenensä hankkimaan aseet USA:n asejäteiltä, eli on eräänlainen hyvä veli -rahastusjärjestö.”

”Äärimmäisen yksinkertaistettuna: Naton rooli maailmassa on muuttunut kylmän sodan päättymisen jälkeen. Se on nykyään sotilaallinen väline, jota käytetään yhä enenevässä määrin eriarvoisuuden lisäämiseen maailmassa ja tätä kautta esimerkiksi terrorismin synnyttämiseen. Terrorismi vuorostaan kohdistuu Nato-maihin. Itsenäinen puolustus on militaristisista vaihtoehdoista Suomelle puolueettomampi ja turvallisempi vaihtoehto, vaikka se nykymuodossaan sisältääkin Suomen kansalaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.”