Me allekirjoittaneet olemme huolissamme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta Helsingin yliopistossa organisaatiouudistuksen myötä. Opiskelijoiden on ollut vaikea perehtyä riittävästi yliopistouudistuksen sisältöön, ja konkreettista tietoa lakiuudistuksen vaikutuksista Helsingin yliopistossa on ollut saatavilla hyvin vähän. Opiskelijoita ei kaikissa tiedekunnissa ole otettu mukaan uudistusprosessiin, jota on pidetty liian yksipuolisesti hallinnollisena uudistuksena. Opiskelijoiden näkökulmasta kyse on periaatteellisesta päätöksestä, joka vaikuttaa suoraan muun muassa opetuksen järjestämiseen.
Laitosten yhdistäminen voi parhaimmillaan toimia mielenkiintoisena keskustelunavauksena, joka tuottaa uusia ideoita tutkimuksentekoon ja opetukseen. Uusia rakenteellisia vastuuyksiköitä ei pidä kuitenkaan muodostaa vain taloudellisin perustein, vaan siten, että ne muodostavat opetuksen ja tutkimuksen kannalta mielekkään kokonaisuuden.
Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta. Kolmikannan periaate tulee säilyttää kaikissa yliopiston päättävissä hallintoelimissä. Huomattava osa päätöksentekovallasta siirtyy ylöspäin, kun virallisten päättävien elinten määrä vähenee.
Laitosjohtoryhmät ovat toimineet tärkeänä foorumina opiskelijoiden ja henkilökunnan väliselle dialogille. Rakenneuudistus uhkaa heikentää tämän dialogin toteutumista. Hallinnollisten yksiköiden johtajilla on oltava tukena päätöksenteossaan valmisteleva elin, jossa opiskelijat ovat muihin ryhmiin nähden tasavertaisesti edustettuina. Tämä tulee kirjata yliopiston johtosääntöön.
Opiskelijoilla on muiden yliopistoyhteisön jäsenten tavoin oikeus osallistua yliopiston sisäiseen päätöksentekoon. Opiskelijoita ei voi rajata suoraan pois mistään valmistelevasta elimestä. Opiskelija ei ole asiakas, vaan yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen.
Helsingin yliopiston tiedekuntajärjestöjen puheenjohtajat: Maria Nyberg (Codex), Lauri Hietajärvi (Condus), Heini Niinimäki (EKY), Inka Luotamo (HLKS), Sara Miettunen (Humanisticum), Satu Hytönen (Justus), Jutta Juvenius (Kannunvalajat) , Joonas Rautavaara (LKS), Juha Korpi (Matlu), Osmo Suominen (MMYL) , Iina-Mari Supperi (Pykälä), Rasmus Kyllönen (StudOrg), John Gästgifvars (Thorax) , Laura Leipakka (TYT), Lasse Karhu (YFK)
Niin on kuin siltä näyttää
Absurdian yliopiston geometrian laitokselle perustettiin professorin virka opetusalana ravintogeometria ja avaruusteologia ja kutsuttiin siihen kappalainen Ilta Tähtinen. Kirkko lupasi tukea hanketta 40 prosentin osuudella, jos laitos luovuttaisi loput palkkarahat jäädyttämällä yhden syöttilään viran. Tiedekunta perusteli hanketta:Kirkossa on tutkimuksessa siirrytty korkeampiin sfääreihin ja selvitelty enkelien ravintomorfologiaa. Suuntaa laajennetaan perustamalla ravintogeometrian ja avaruusteologian professorin virka.
Toimikunnan pj:ksi valittiin professori Hanuri Kikkanen kiihdytystieteen laitokselta, ja asiantuntijoiksi avaruusteologian professorit Ahmed Heaven ja Abraham Likud. Ravintotieteen professori Höyry Kattila hämmästeli ravintogeometrian puuttumista asiantuntijalistalta, mutta tiedekunta ei kuunnellut.
Asiantuntijat totesivat Tähtisen sopivan kiistatta heidän yliopistoihinsa apupapiksi. Ehdollepanotilaisuudessa Kattila höyrysi yli ja väitti hallintopäällikkö Äimänkäen esitystä vastaan, ettei Tähtisellä ole näyttöä ravintogeometrian alalta. Tähtisen saarnaluonnoksissa ei puhuta edes öylätin muodosta.
Toimikunta piti Tähtistä kiistatta pätevänä. Aivan muun alan professori Iilimato uskalsi asiantuntijalausuntojen perusteella väittää, että asiantuntijat eivät pitäneet Tähtistä pätevänä kuin apupapin virkaan. Tuo kiistettiin kokouksessa, koska käytössä ei ole apupapin virkanimikettä. Kiihdytystieteen professori Kikkasen kiihdyttyä asiasta äänestettiin.
Tiedekuntaneuvosto kanonisoi Tähtisen ravintogeometrian ja avaruusteologian alalla päteväksi. Kysymys heräsi sanan ”kiistatta” merkityksestä. Mitä tarkoitetaan asetuksessa sanoilla ”kutsutun tulee olla kiistatta pätevä”? Joku väitti, että kiistatta tarkoittaa samaa kuin samanmielisyys tai yksimielisyys.
Niinpä tiedekunta saattoi äänestämällä olla samaa mieltä, vaikka oli kiistatta erimieltä. Sananselittäjien mukaan kiistaton tila voi syntyä vaikka yhden äänen enemmistöllä. Mikä olikaan todistettava.
Jos joku luulee tarinalla olevan yhtymäkohtia viimeaikaisten tapahtumien kanssa, hän saattaa mitä vähäisimmässä määrin erehtyä. Tarinan opetus: demokratiassa äänestämällä voidaan musta todeta valkeaksi ja avaruusteologi päteväksi vaikka ravintogeometrian professoriksi.
Matti Seppälä
Luonnonmaantieteen professori
Helsingin yliopisto
