Tammikuussa entisen ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok) perustama ulko- ja turvallisuuspoliittinen nuorisoryhmä suositteli Suomelle sotilaallista liittoutumista. Ryhmän puheenjohtajan Johan Ekmanin mielestä parasta Suomelle on olla mukana kaikissa merkittävissä päätöselimissä, myös Natossa. Jussi Saramon mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei lisäisi turvallisuutta.
Erä 1: Yhteistyö
Johan Ekman: Suomen on oltava mukana monenkeskisessä puolustusyhteistyössä ja päättämässä asioista. Jos pysymme Naton ulkopuolella, asioista päättävät Obama ja Medvedev kabineteissaan. Jos emme liity, minkälaista puolustusyhteistyötä meidän sitten pitäisi tehdä?
Jussi Saramo: Obama ja muut hoitavat asiat kuitenkin kahdenvälisesti, liittyy Suomi tai ei. On haihattelua, että Nato-Suomi pääsisi päättämään. Parhaiten voimme vaikuttaa sillä, että pysymme sotilasliittojen ulkopuolella ja pyrimme vahvistamaan YK:n asemaa. Nato on toimija, joka ajaa vain Yhdysvaltojen poliittisia etuja.
JE: Poliittinen visiosi on siis vastustaa Yhdysvaltoja? Suomessa suhtaudutaan Natoon kriittisesti, koska pelätään Venäjän reaktiota.
JS: En ole myöskään liittoutumassa Venäjän kanssa! Enkä Kiinan, enkä kenenkään muunkaan. Esimerkiksi nyt, kun Norjassa on alettu epäillä Naton turvaa, pohjoismainen yhteistyö voisi olla mahdollista.
JE: Kaikkien Pohjoismaiden pitäisikin olla EU:n, Naton ja YK:n jäseniä.
JS: Suomen ei pidä ottaa minkään suurvallan puolta. Nato-jäsenyydellä me menisimme Yhdysvaltojen puolelle.
JE: On aika vaikea toimia globaalisti ilman Yhdysvaltoja. Ei esimerkiksi Belgia ole sellainen valtio, joka automaattisesti tukee Yhdysvaltojen operaatioita ympäri maailmaa.
JS: Suomen asema on eri kuin Belgian. Ei se ole ihan tuulesta temmattua, että Venäjä kokee Naton itään leviämisen uhkana. Mitä jos Nato-maa on syyllinen johonkin provokaatioon? Onko Suomi velvollinen puolustamaan tätä maata?
JE: Jos ollaan sotilasliitossa mukana, niin tietenkin.
Erä 2: Hyökkäysvoimat
JS: Armeijan reservi on liian iso ja sivarin kestosta pidetään kiinni. En ymmärrä, miksei siitä tehdä houkuttelevampaa, että suurempi osa kävisi siviilipalveluksen.
JE: Koko puolustusdoktriini olisi muutettava niin, että luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta ja kehitetään armeija, joka paremmin vastaa tämän päivän uhkakuviin. Yleisestä asevelvollisuudesta on vaikea luopua, ellemme liittoudu sotilaallisesti.
JS: Jos kaikilla olisi rakenteellisesti samanlaiset puolustusvoimat kuin Suomella, maailmanlaajuinen aseistariisunta voisi alkaa. Jos me valitsemme Naton, hylkäämme ajatuksen puolustusvoimista ja liitymme osaksi Naton hyökkäysvoimia.
JE: Onko moraalisesti oikein aina pysytellä puolustuskannalla, vaikka jossain tapahtuu kansanmurha? Pitää pystyä ehkäisemään ja puuttumaan, kun jotain oikein kauheaa tapahtuu. Silloin on parempi, että se tehdään monenkeskisesti.
JS: YK-joukkoihin on panostettava. Jos nyt tulisi maailmansota tai vastaava, niin kuka uskoo, että Nato-maat lähettäisivät joukkoja Suomeen, jos he olisivat itsekin pulassa? Suomi pysyy turvallisena pysyttelemällä pois kriisien osapuolista.
JE: On vanhanaikainen näkemys, että Suomi voisi sulkea ovet ja pärjätä yksin. Jos suurvaltapoliittiset intressit tulisivat vastakkain, niin Suomi ei pystyisi pysymään siitä ulkopuolella.
Erä 3: Kansalaiset
JE: Kansan enemmistö vastustaa Natoa. Mutta jos Tarja Halonen ilmoittaisi tänään, että Suomen tulisi liittyä Natoon, niin ihmisten mielipide muuttuisi yhdessä yössä. Kyselyn mukaan ihmiset ovat valmiita kannattamaan Natoa, jos poliittinen johtokin niin tekee.
JS: Kysely oli manipulointia. Totta kai, jos sanotaan, että kaikki asiantuntijat ovat jotain mieltä, niin alat uskoa. Siihen on kuitenkin syyt, miksi Halonen vastustaa Natoa.
JE: Nato-jäsenyydestä ei pidä järjestää kansanäänestystä. Jos äänestystulos olisi ei, me valitsisimme selkeästi kantamme. Parempi pitää optio auki kuin valita suoraan Nato-vastaisuus.
JS: Ja kansanäänestyksessä tulisi selvä ei.
Matti Markkola
