Opiskelijaa ei nykylainsäädännön mukaan voi kokonaan erottaa yliopistosta. Edes vakavista rikkomuksista ei seuraa ikuista porttikieltoa alma materiin.
”Maksimirangaistus on yksi vuosi. Muoto on samansisältöinen myös uudessa yliopistolaissa”, kertoo Helsingin yliopiston opintoasioiden lakimies Hannele Markkanen.
Laki kuuluu näin: ”Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.”
Viimeisen viiden vuoden aikana suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista on erotettu määräajaksi ainakin 13 opiskelijaa. Tämä käy ilmi Opetusministeriön kyselystä, jossa 14 yliopistoa ja korkeakoulua kertoi rangaistuskäytännöistään.
”Vilppi ja opinnoissa huijaaminen vaikuttavat olevan yleisimmät syyt,” kertoo vanhempi hallitussihteeri Matti Hietanen Opetusministeriöstä.
Helsingin yliopistosta erotettiin viime vuonna opiskelija slavistiikan laitokselta vuodeksi graduvilpin takia. Teknillisestä korkeakoulusta on edellisen kerran erotettu opiskelija vuonna 2000 opintorekisterin väärentämisestä. Sama tapahtui Jyväskylässä 1990.
Muiksi syiksi on Hietasen mukaan ilmoitettu laitteiden varastamista, järjestyssääntöjen rikkomista, lääkereseptin väärennystä tai muuta epäasiallista käyttäytymistä. Tampereen teknillisestä ylipistosta erotettiin kaksi opiskelijaa vuonna 2005 kahden periodin ajaksi, koska he olivat välittäneet musiikkia, elokuvia ja pelejä yliopiston laskuun. Oulusta löytyy rajumpi tapaus: opiskelija pahoinpiteli professorin yliopiston tiloissa 1970-luvulla.
Syytä ikuiselle erottamiselle lakimies Markkasen mielestä olisi.
”Totaalisia erottamisia voisi tarvita esimerkiksi huumetapauksissa aloilla, joissa ollaan tekemisissä aineiden kanssa.”
Määräaikaisen erottamisen jälkeen opiskelija voi normaalisti palata luennoille. Rangaistuksen aikana opiskelijalla on kursseille ilmoittautumisesto, joka määräajan jälkeen poistuu.
Jos kemian opiskelija valmistaisi laitoksella pommin ja räjäyttäisi sen tuhoisin seurauksin, voisiko hän istuttuaan vankilatuomion palata kemian opintojensa pariin?
”Samasta rikoksesta ei saa rangaista montaa kertaa. Joten käytännössä hän saattaisi päästä takaisin.”
Pauliina Pietilä
Kuva Hans Eiskonen
