Syksyllä mediat kertoivat ohimennen Meksikoon rakennettavista konttikodeista. PFNC Global Communities -yritys muuttaa käytöstä poistettuja kuljetuskontteja työläisperheiden asunnoiksi Yhdysvaltojen rajan tuntumassa. Kodin suunnittelussa kattona on noin 8000 dollarin eli 5500 euron hinta.
PFNC on lyhenne sanoista Por Fin Nuestra Casa, ”vihdoinkin meille oma koti”. Firman tekemä konttikoti näyttää valkoiselta, no, kontilta.
Sisällä tilanne on toinen. Kontti kätkee sisäänsä sähköliedellä varustetun keittiön, yhdestä kahteen makuuhuonetta ja suihkullisen WC:n. Jos seinien aaltopeltimäisen muodon jättää huomiotta, näyttää sisältäkin valkoiseksi maalattu kontti kodilta. Pinta-alaa kontissa on noin 30 neliömetriä.
Samoista neliöistä saisi pikaisten nettiselvitysten mukaan maksaa nyt noin 450-700 euroa kuussa riippuen siitä, etsiikö asuntoa junaradan lähettyviltä vai Töölöstä tai Kampista. Ostaakin toki voi – Kalliossa noin sadalla tonnilla, metrolla tai junalla kulkeva hieman halvemmalla. Ullanlinnassa tai Punavuoressa yksiön hinta on usein lähempänä kahtasataa tuhatta.
Tänä syksynä on uutisoitu päivittäin asuntokaupan tahmeudesta, rakennusteollisuuden pahoinvoinnista tai vuokrankorotuksista. Pitkäaikaisasunnottomuus on ongelma Helsingissäkin, ei vain Meksikossa. Ensi syksynä osa uusista opiskelijoista aloittanee taas akateemisen uransa nukkumalla makuupussissa ennen oman asunnon löytymistä.
Pinotut kontit ovat jo tuttu näky rakennustyömailla. Sopisivatko kodikkaaksi sisustetut kontit myös Helsinkiin?
”Konttialue olisi leimaava”
Sanna Lehtonen, toiminnanjohtaja, Vailla Vakituista Asuntoa ry:
Ensimmäisenä Sanna Lehtoselle tulevat mieleen käytännön pulmat kontin sijoittamisessa.
”Melkein mihinkään ei saa edes pysäköidä”, hän muistuttaa.
Suurempi ongelma on kuitenkin eettinen. Pitkäaikaisasunnottomien majoituksena konttialueet olisivat leimaavia.
”Asunnottomille järjestettävien asuntojen tulee täyttää samat asumiskriteerit kuin maassa muillakin.”
Kriteereihin kuuluu myös kotirauha, joka konttien tapauksessa olisi kyseenalainen. Meksikoon kontit voivat Lehtosen mukaan soveltua, koska slummeja on jo olemassa. Niissä pienikin parannus rojumajoissa asumiseen on tarpeen.
”Suomessa sen sijaan lähtökohta olisi huono”, Lehtonen uskoo. Vaarana olisi gettoutuminen: pitkäaikaisasunnottomilla tulotason parantaminen on usein kivinen tie.
Opiskelijoiden asuntona kontti ei olisi niin ongelmallinen – jos joku konttiin tyytyy.
”Heillä on asumisen ja tulotason suhteen väliaikainen tilanne.”
”Romanttinen ajatus”
Markku Lahti, yleiskaavapäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto:
Markku Lahden mukaan ajatus konteista kuulostaa ”aika hurjalta”. Häntä epäilyttävät niin helteet kuin pakkasetkin.
”Ilmastonmuutos ei taida auttaa tähän.”
Kaupunkisuunnittelijan silmissä konttiasumisen sääntely voisi vastata asuntovaunuissa asumista leirintäalueilla.
Jos konteista tulisi laajempi ilmiö, olisi jo kaavoitus tarpeen. Se taas ei oikein sopisi nykyisiin visioihin, vaikka konttien pinottavuus taloudellista maankäyttöä olisikin.
”Helsingin ydinalueet ovat jo melko täynnä, ja sinne väliin sovittaminen olisi hankalaa.”
Syrjässä sijaitseva konttikylä taas ei edustaisi keskusalueen tehokasta maankäyttöä, jota kaavoituksella haetaan.
”Romanttinen ajatus se toki on.”
Olisiko Lahti itse valmis asumaan kontissa?
”En ole tiukkapipoinen. Miksei sitä voisi kokeilla, eihän sitä ennen tiedä.”
”Arveluttavaa”
Anne Haila, kaupunkitutkimuksen professori, Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos:
Professori Anne Hailasta konttien ilmaantuminen katukuvaan olisi ”arveluttava piirre”.
”Tällaisten ratkaisujen ei tulisi olla korvike hyvinvointivaltion asuntopolitiikalle.”
Helsinkiin konttilähiötä on Hailan mielestä vaikea kuvitella. Kaupunki on systemaattisesti pyrkinyt estämään räikeästi poikkeavien asuinalueiden syntyä. Konttikylä olisi ”silmiinpistävästi vähäosaisten alue”.
Erilaisista ajoista ei ole lopulta kulunut kovin kauan. Haila mainitsee Lepakkoluolan eli Liekkihotellin, 1970-luvun kuuluisan alkoholistien yömajan Ruoholahdessa.
Tuplanimensä paikka sai seinän perhosta esittävästä yhtiölogosta ja Taloussprii T:stä, jonka pakkausta koristi liekin kuva.
”Nyt valokuvat Liekkihotellista hätkähdyttävät, vaikka aikaa on vain muutama vuosikymmen.”
”Alle minimitason”
Matti Kortteinen, kaupunkitutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Professori Matti Kortteinen on epäileväinen.
”En usko konttikylien syntyyn kahdestakaan syystä. Toinen on ilmasto. Toiseksi asuntopolitiikassa
on toisen maailmansodan jälkeen aravasysteemin ja vastaavien avulla pyritty takaamaan kaikille tietty asumisen taso.”
Asuinkontti jää Kortteisen arvion mukaan alle tuon minimitason. Hän uskoo, ettei ehdotusta otettaisi edes harkittavaksi, jos joku hallinnossa sellaisen heittäisi ilmaan.
”Konttikylä edellyttäisi pitkästä perinteestä luopumista.”
Mutta entä jos vaikkapa opiskelijat nimenomaan haluaisivat halpoja konttikoteja?
”Täkäläistä asuntopolitiikkaa leimaa se, että on ihan sama, mitä ihmiset haluavat.”
Kelpaisiko konttikoti?
Susanna Paavola, taidehistoria, 5.vuosi
Kaksio, Espoo, 2 lasta
”On kontti parempi kuin ei mitään, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi veneasumisen mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysin. Kontti vaikuttaa kyllä rujolta asunnottomille. On vaikea kuvitella, että itsekään sellaisessa asuisin.”
Lauri Larvus, ympäristöekonomia, 1. vuosi
Kaveriasunto, Itä-Pasila
”Ainakin asunnottomien olisi parempi olla kontissa kuin sillan alla. Voisivat tietysti opiskelijatkin sellaisessa asua, jos haluaisivat. Riippuu varmaan väestä, jota konteissa alueella asuisi. Itse en haluaisi konttia kodikseni.”
Anna Sinisalo, Afrikan tutkimus, 5. vuosi
Kaveriasunto, Itäkeskus
”Kylmyys olisi ratkaistava jotenkin, valmiiseen työmaakoppiin kodin voisikin varmaan tehdä. Jos lämmitys ja kaikki toimisi, niin voisin vaikka sellaisessa asuakin. Tuskin Helsinkiin tulee kontteja, eivät ne ainakaan Töölönlahdelle sopisi riviin. Tyhjiä kiinteistöjä kyllä on, mutta talot ja ihmiset eivät kohtaa.”
Aki Tetri, sosiaalipolitiikka, 1. vuosi
Kaveriasunto, Herttoniemi
”Konttikodit ovat valitettavasti todennäköinen vaihtoehto, jos asuntopula ja muu kehitys jatkuu näin. Puolivalmiit ratkaisut ovat kuitenkin vain ongelman piilottamista. En usko, että kontit kiinnostaisivat opiskelijoita. Siinä on sosiaalinen paine, en lähtisi itsekään pioneeriksi konttiin.”
Veera Jussila
