Suomettuminen 2.0

T:Teksti:

Kun olin lapsi, tiesin Suomen laista muutaman hokeman. Yksi niistä oli, että Suomessa on kirjesalaisuus.
    Osasin vedota lakiin jo silloin, kun vaihdoimme tarhan pihalla erittäin salaisia kirjelappusia Peipposet-tarharyhmän kirjoitustaitoisten kanssa.
    Kirjesalaisuus tuntui yhdeltä kaikkein tärkeimmistä laeista. Sen ehdottomuus suojasi esikoululaistakin.

Kirjesalaisuudella tarkoitetaan sitä, että avaamatonta viestiä ei saa kolmas osapuoli avata. Nyt tämä periaate halutaan rikkoa.
    Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi on, todellakin, menossa eduskunnassa läpi.
    Lain lempinimi Lex Nokia tulee siitä, että kännykkäjätti on ollut lain innokas ajaja. Yhtiö on halunnut, että työnantaja voisi paljastaa teletunnistetietojen avulla yrityssalaisuuksien vuotajia.
    Ja hallitus on, luonnollisesti, tehnyt työtä käskettyä.
    Kun eduskunta hyväksyy lakiesityksen, poliisillakaan ei ole yhtä suuria oikeuksia kuin työnantajilla. Laki on antamassa niin sanotuille yhteisötilaajille – siis esimerkiksi työnantajallesi, yliopistollesi, koulullesi, kirjastollesi tai taloyhtiöllesi – oikeuden tutkia sähköisen viestinnän tunnistetietoja, jos he epäilevät väärinkäytöksiä.
    Kyse ei ole edes pelkästä sähköpostista. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajavan Effin varapuheenjohtajan Ville Oksasen tulkinnan mukaan se kattaa kaikki internetvälitteisen viestinnän muodot – siis chatit, IP-puhelut, Skypen ja vertaisverkot.

Kummallisinta on, että tukijoita laille riittää. Se ei tietenkään ole yllätys, että kansanedustajat ovat tietotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä jälleen kerran täysin pihalla.
    Mutta suorastaan ällistyttävää on, että työnantajat duunareiden tietoja urkkimaan päästävän lain on siunannut myös SAK.
    Lex Nokia onkin kuvaava esimerkki globaalin ajan luomista epäpyhistä alliansseista. Eduskunnassa juoruillaan, että Nokia on uhannut pääkonttorinsa siirtämisellä pois Suomesta, jos se ei saa läpi nimikkolakiaan.
    Ja niinhän siinä sitten on käynyt, että teollisuuden maastapakoa pelkäävä työntekijäosapuoli kaveeraa nyt työnantajien kanssa.
    Vastakkainasettelujen aika on ohi, kyseessä on kansakunnan etu.

Urkintalain käsittely noudattaa suomettumisen mekanismeja.
    Suomettumisen aikana monia vähäpätöisempiä sananvapauden ja demokratian kysymyksiä lakaistiin maton alle yhteisen edun nimissä.
    Suomettumisen aikaan kovimpia kundeja olivat ne, joita syötettiin ja juotettiin Neuvostoliiton suurlähetystössä Kaivopuistossa.
    Keilaniemi on 2000-luvun Tehtaankatu.

Veera Luoma-aho