Domus Gaudium. Se on nyt kolmannen ylioppilastalon virallinen nimi. Mechelininkadun ja Leppäsuonkadun kulmaan rakennetun uuden ylioppilastalon vihkimistilaisuus pidettiin HYYn vuosijuhlapäivänä 26. marraskuuta. Suomeksi `gaudium` tarkoittaa iloa tai riemua. Nimellä halutaan viitata opiskelun ja opiskelijaelämän riemuihin.
Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan suunnittelema ylioppilastalo on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön yhteishanke.
Kauppakorkeakoulun alainen liikkeenjohdon koulutus- ja tutkimuspalveluita tarjoava HSE Executive Education saa Domus Gaudiumin tiloista käyttöönsä lähes puolet, muun muassa talon toisen kerroksen.
HYY Kiinteistöjen johtaja Jukka Leinonen on tyytyväinen, että noin kymmenen vuotta sitten käynnistynyt hanke ja lähes kahden vuoden rakentamisjaksoon päättynyt haastava projekti on vihdoin loppusuoralla.
Leinosen mukaan talosta tuli näyttävämpi ja kalliimpi kuin oli alun perin suunniteltu.
”Arkkitehdin visiot eivät ihan olleet samalla tasolla kuin meillä. Me halusimme siitä pikkaisen yksinkertaisempaa, normaalin toimistotalon tyyppistä”, Leinonen kertoo, mutta sanoo olevansa lopputulokseen tyytyväinen.
Kustannusten ylittymisen Leinonen sanoo johtuneen erityisesti rakennusalan viime aikojen tilanteesta.
”Ikävä kyllä aloitimme rakentamisen suhdannehuipun harjalla ja olimme siellä koko projektin ajan”, Leinonen kertoo.
Aikataulullisesti talo on noin kuukauden myöhässä, mutta Leinonen sanoo, että sillä ei ole vaikutusta talon käyttöönoton suhteen.
Domus Gaudiumin latinankielinen tunnuslause ”sub hoc tecto cives academici excoluntur” on suomeksi ”tämän rakennuksen suojissa tehdään akateemisia kansalaisia”.
”Mielenkiintoista nähdä, toimiiko talo niin kuin on ajateltu”, Leino pohtii.
Sivistystä saunassa
Viikkoa ennen kolmannen ylioppilastalon vihkimispäivää talo on vielä täynnä paikkoja viimeisteleviä työmiehiä. Uudesta tulokkaasta pystyy kuitenkin jo muodostamaan jonkinlaisen kokonaiskuvan.
Ylioppilaslehti on kutsunut arkkitehti Ville Haran tutustumaan kolmanteen ylioppilastaloon. Miehen huomio kiinnittyy molempia pääsisäänkäyntejä ympyröivään kupariin, joka hehkuu löylykauhamaista kirkkautta.
”Se tummenee kyllä nopeasti, jolloin siitä tulee rauhallisempi. Kupari on aika kallista, mutta se kestää ainakin 200 vuotta”, muun muassa Korkeasaaren näköalatornin suunnitellut nuori arkkitehti lepyttelee.
Pääaulaa hallitsee näyttävän kaarevan muodon saanut kauppakorkeakoulun käyttöön tuleva luentosalitila. Talon kolmen kerroksen väliset matkat voi taittaa portaita, hissiä tai päätilaa halkovia ramppeja käyttäen.
Ennakkoon odotetuista järjestöklustereista parhaiten jäivät mieleen niiden nimet, joissa on käytetty sekaisin kolmea eri kieltä. Tunnelma vaihtelee akateemisen arkisesta mahtipontisuuteen: Christina Reginasta ja Gustavus Rexista Eleonoraan, Lakkiin ja Laakeriin. Nimeämisissä ei ole nöyristelty: varaston nimi on Tohtori ja saunaosaston Sivistys. Ylimmän kerroksen saunaosastolta löytyy yksi talon erikoisuuksista: lasitettu terassi, jossa voi helposti järjestää vaikka yli 20 hengen illanistujaisia.
”Tilaohjelma lukuisten pienten tilojen myötä ollut hirveän haastava. Kokonaisuudesta tulisi helposti koppi-koppi-koppi -labyrinttiä, mikä tässä on saatu ihan hyvin ratkaistua. 70-lukulainen värimaailma, ruskean eri sävyt ja sairaalavihreän käyttö pistävät silmään, mutta ne ovat makuasioista, joista voi vain kiistellä”, Hara nauraa.
Maallikon silmiin järjestötilojen välisten seinien yläosien lasit tuntuvat erikoiselta ratkaisulta, mutta asiantuntijalta ne saivat hyväksynnän.
”Ne tuovat avaruutta. Jos niitä ei olisi, ei tietäisi missä on itä tai länsi”, Hara selittää.
HSE Executive Educationin käyttöön kokonaisuudessaan tulevan toisen kerroksen avokonttorimaiset tilat trendikkäineen kattolamppuineen herättävät lievää kateutta. Niihin tiloihin ei hyyläisillä tule olemaan asiaa.
Mutta ei ylioppilaskunnan puolellakaan ole valittamista. Esimerkiksi Liisankadulta taloon muuttavat osakunnat saavat käyttöönsä tilavan tuntuisen, ammattilaistason laitteilla varustetun keittiön.
Lähes tunnin kiertelyn jälkeen on loppuyhteenvedon aika. Domus Gaudiumin valkoiset rapatut pinnat, tasakatot ja vapaasti sommitellut ikkunat edustavat Haran mukaan aika perinteistä suomalaista arkkitehtuuria.
”Mutta ihan hienot, modernit tilat. Talo vaikutti ulkoapäin katsottuna pienemmältä, mitä se oli sisältä, mikä on hyvä asia. Paljon on käytetty raffeja materiaaleja, terästä ja betonia, mutta ne ovat aina toimivia. Ne kestävät, kun talo tulee kuitenkin olemaan kovassa käytössä”, Hara sanoo.
Käytännön testiin talo joutuu ensi vuoden alussa, kun sen tilat toden teolla otetaan käyttöön.
Melko pian myös selvinnee, minkä kutsumanimen Domus Gaudium saa opiskelijoiden suussa.
Matti Markkola
Kuvat Anna Vainio
