Kansantaloustieteen opiskelija Ilari Ahola osti jo lukioaikaisilla stipendi- ja ylioppilaslahjarahoilla suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita. Käytännöllisen filosofian ja tuotantotalouden opiskelija Thomas Brand alkoi puolitoista vuotta sitten miettiä, ettei rahaa kannata makuuttaa käyttötilillä. Kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Panu Lempiäinen toivoo osakesalkulta vapautta.
”Unelmani on, että voisin tehdä töitä omilla ehdoillani niin, ettei siihen olisi taloudellista pakkoa.”
Tukeeko opiskelu sijoittamista?
Ahola: ”Ehkä se menee niin päin, että opinnot ovat mielenkiintoisempia, kun on vähän kokemusta. Kansantaloustieteen teorioita on ainakin tässä vaiheessa vähän vaikea soveltaa.”
Brand: ”Osavuosikatsauksen läpi selaaminen on yksikertaisempaa, kun on lukenut Foucault`a ja Wittgensteinia.”
Mistä tietää, mitä kannattaa ostaa?
Ahola: ”Yhtiöitä, joilla on hyvä osinko. Se on se vuosittain maksettava osa yrityksen voitosta, joka maksetaan yrityksen osakkaille, eli varma osa osakkeen tuottoa.”
Lempiäinen: ”Otan selvää firmasta ja vertaan osakkeen hintaa aiempiin vuosiin. Katson tunnuslukuja, kuten P/E-lukua eli pääoman suhdetta osakekohtaiseen tulokseen. Mitä matalampi P/E, sen parempi.”
Sopiiko sijoittaminen kaikille?
Brand: ”Jos ei ole valmis häviämään, ei kannata sijoittaa. Eikä koskaan saa sijoittaa mihinkään, minkä toimintaa ei ymmärrä.”
Lempiäinen: ”Pitää olla hyvät hermot ja peluriluonnetta. Jos tykkää esimerkiksi urheiluvedonlyönnistä, niin tämä tavallaan vastaa sitä.”
Miten pääsee alkuun?
Ahola: ”Hesarin pörssisivulla on joitain selityksiä. Itse lähdin siitä liikkeelle. Pankista saa tietää, miten se käytännössä tapahtuu. Ne tosin tuputtavat usein rahastojaan, joissa on kovat hallinnointikulut.”
Brand: ”Rahastojen ostamiseen riittää 30-50 euroa. Osakkeisiin tarvitaan transaktio- eli kaupankäyntikustannusten vuoksi 2 000-3 000 euroa aloituspääomaa. Kannattaa tutustua kirjallisuuteen, keskustella ihmisten kanssa ja liittyä sijoitusklubeihin esimerkiksi Suomen Osakesäästäjiin.”
Lempiäinen: ” Jos on ollut vaikka kaupassa töissä, saattaa sitä kautta olla vähittäiskaupasta paljon tietoa. Löytyisikö tutulta toimialalta osake, jolla aloittaa? Kun tekee kaupan, siinä on aina kuluja, jotka riippuvat välittäjästä. Ne saisivat olla maksimissaan prosentti kauppahinnasta.”
Voiko sijoittaminen olla eettistä?
Ahola: ”Itse en ole sijoittanut auto-, öljy-, lääke- tai alkoholiteollisuuteen. Tällaisia asioita voi miettiä.”
Brand: ”Paha kysymys. Yksittäisellä sijoittajalla on hyvin rajallinen mahdollisuus päästä näkemään, miten eettisesti yhtiöt toimivat.”
Millä aikajänteellä kannattaa sijoittaa?
Ahola: ”Pitkällä tähtäimellä osakesijoittaminen on tuottoisin sijoitusmuoto, lyhyellä lottoamista. Hyvä periaate on, että ostaa, muttei myy. Jos tähtäin on viiden vuoden päässä, tuskin häviää kovin paljon.”
Lempiäinen: ”Tapauskohtaista. Muutamat pikavoitotkin olen ottanut. Periaatteessa aikajänteeni on pitkä, jopa kymmeniä vuosia”
Kannattaako opintolaina laittaa osakkeisiin?
Brand: ”Itse en sijoita lainarahaa, koska tuotto ei ole varma. Opiskelija ei voi ajaa teknisiä analyysejä, eikä pitää meklaritiimiä taustalla.”
Viekö pörssien seuraaminen paljon aikaa?
Brand: ”Ehkä 6-7 tuntia viikossa. On viikkoja, joina en seuraa ollenkaan ja viikkoja, jolloin suunnittelen uudet ostot. Siinä menee kauan.”
Lempiäinen: ”Yleensä kun käyn netissä, tarkistan samalla joko välittäjältäni tai Kauppalehden sivuilta.”
Ahola: ”Hesarista luen jonkun verran, ei siihen kauheasti mene.”
Maailmantalouden tilanne on surkea. Eikö osakkeista kannata hankkiutua eroon?
Brand: ”Kun osakekurssit laskevat, ei saisi mennä mukaan paniikkiin. Kun muut myyvät ja kaikki näyttää menevän päin peetä, kannattaa ostaa.”
Lempiäinen: ”On aika järkyttävää mitä omallekin salkulle on tapahtunut viime päivien aikana. Toisaalta tappio realisoituu vasta, kun myy tappiolla. Sitä en aio tehdä vaan pyrin lisäämään omistuksiani nyt, kun on halpaa.”
Ahola: ”Huonoina aikoina tehdään parhaat sijoitukset. Toisaalta kaverinsa menettää varmimmin antamalla pörssineuvoja.”
Ninni Lehtniemi
