Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden säilyttäminen saa opiskelijoiden vankan tuen.
60 prosenttia pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijoista on sitä mieltä, ettei ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä tulisi luopua. Tieto selviää Ylioppilaslehden sähköpostikyselystä, johon vastasi maaliskuun alussa 900 pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijaa. Kysely lähetettiin heille opiskelijajärjestöjen viestinnän kautta.
Kyselyn mukaan yli puolet opiskelijoista olisi kuitenkin valmiita maksamaan ylioppilaskunnan jäsenyydestä, vaikkei se olisi nykyiseen tapaan pakollista. Jopa 90 prosenttia opiskelijoista liittyisi ylioppilaskunnan jäseneksi, jos sen myötä saisi nykymallisesti huomattavia etuja, kuten terveydenhoitopalveluja ja edullista ruokaa.
Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä keskustellaan käynnissä olevan yliopistolain uudistuksen yhteydessä.
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) on monessa yhteydessä todennut toivovansa, että nykykäytäntö säilyy. Luonnosta siitä, mitä elokuussa lausuntokierrokselle lähetettävään lakialoitteeseen kirjataan, ministeriössä ei ole kuitenkaan vielä laadittu.
”Ministerinä ja valmistelevana ministerinä olen vahvasti sitoutunut siihen, että ylioppilaskuntien asema ja asia jatkuu niin kuin se on”, Sarkomaa sanoo.
Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että ammattikorkeakoululainsäädännön käsittelyn yhteydessä vuonna 2004 perustuslakivaliokunta linjasi, ettei ammattikorkeakoulun opiskelijakuntien automaatiojäsenyys ole välttämätön opiskelijakuntien tehtä vien hoitamiseksi.
Nykyiset perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät ole halukkaita kommentoimaan asiaa yliopiston ylioppilaskuntien kohdalta ennen sen varsinaista käsittelyä. Puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) toteaa kuitenkin, että historialliset seikat ja perinteet puoltavat automaatiojäsenyyttä.
”Ylioppilaskunnan julkisoikeudellisten tehtävien määrittely on tärkeää, jotta voidaan osoittaa, että jäsenyyttä puoltaa yleinen etu”, Sasi toteaa sähköpostitse.
Voimassa olevan lain nojalla jokainen yliopisto-opiskelija kuuluu automaattisesti yliopistonsa ylioppilaskuntaan ja on velvoitettu maksamaan sen jäsenmaksua.
Lakialoite uudeksi yliopistolaiksi tulee näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn vuoden 2009 alussa.
Automaatiojäsenyyden säilymistä vankasti puoltava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) toivoo, että tulevan lain kirjauksilla turvattaisiin muun muassa se, että opiskelijoiden ääntä edustavat ylioppilaskunnat jatkossakin nimittävät opiskelijajäsenet yliopiston hallintoon ja että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminta jatkuisi entisellään. Tällä hetkellä näitä tehtäviä ei ole selväsanaisesti lakitekstissä.
Perustuslakivaliokunnan aiempi linjaus ammattikorkeakoulujen tilanteesta huolestuttaa SYL:issa vain vähän.
”Ylioppilaskuntien julkinen rooli on kirjattu selvästi lakiin. Nyt toivomme vain tehtävien täsmällisempää selventämistä”, sanoo SYL:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Telkkä.
Se, että 90 prosenttia opiskelijoista liittyisi ylioppilaskuntaan ja maksaisi jäsenmaksun ilman pakkoakin, kertoo Telkän mukaan opiskelijoiden tyytyväisyydestä nykymalliin.
Hänen mielestään vapaaehtoiset maksut – edes suurimman osan opiskelijoista maksamana – eivät turvaisi nykyisen kaltaisia opiskelijapalveluja kuten terveydenhoitoa: jatkuvat jäsenmaksutulot tekevät toiminnasta ennustettavaa.
Telkkä korostaa ennen muuta ylioppilaskuntien merkitystä opiskelijoiden yhteiskunnallisessa aktivoinnissa.
”Se on rooli, josta on hyötyä ihan koko yhteiskunnalle.”
Ruotsi lakkauttaa automaatiojäsenyyden. Lue uutinen osoitteessa ylioppilaslehti.fi/2008/03/07.
Mistä kyse?
Periaatteellisella tasolla keskustelussa automaatiojäsenyydestä on kyse siitä, voidaanko pakollista ylioppilaskunnan jäsenyyttä pitää perusoikeuksiin kuuluvan yhdistymisen vapauden vastaisena. Käytännössä perustuslakivaliokunta ottaa kantaa siihen, maksaako jokainen opiskelija tulevaisuudessakin pakollista ylioppilaskunnan jäsenmaksua ja jos ei, miten nykyisin jäsenmaksuilla katettavat palvelut kuten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hoitama opiskelijoiden terveydenhuolto voitaisiin järjestää.
Perustuslakivaliokunta linjasi asiaa yliopistojen ylioppilaskuntien osalta viimeksi vuonna 1997. Silloin se katsoi, että automaatiojäsenyys voidaan toistaiseksi säilyttää. Toisaalta valiokunta totesi, että lähtökohtaisesti tulisi suosia järjestelyjä, jotka eivät olisi perustuslain muotoilun kannalta ongelmallisia, eivätkä siis rakentuisi automaatiojäsenyyden varaan.
Valiokunta edellytti myös, että mikäli auto maatiojäsenyys säilyy, tulee sen perusteet – siis ylioppilaskuntien julkiset tehtävät – kirjata nykyistä paremmin lakiin.
Elina Kervinen
