Viime lokakuussa lanseerattu opiskelijoiden sosiaaliseksi verkostoksi suunniteltu Lyyra-verkkopalvelu ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä odotusten mukaisesti.
Palvelua pyörittävän Lyyra Oy:n omistajat, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tavoittelivat alun perin Lyyra-opiskelijakortin verkkolatauksen ympärille rakentuvalle palvelulle 300 000 käyttäjää kahden vuoden sisällä.
Reilut neljä kuukautta lanseerauksen jälkeen noin 26 000 opiskelijaa on luonut käyttäjätunnuksen Lyyra-verkkopalveluun, ja palvelun päivittäinen kävijämäärä vaihtelee 300ˆ’400 kieppeillä.
SYL ja HYY:n liiketoimintaa hallinnoiva HYY Yhtymä sijoittivat Lyyraan sen perustamisvaiheessa vuonna 2006 yhteensä miljoona euroa. Pääomistaja HYY Yhtymän osuus oli 600 000 euroa.
Yhtiö on tuottanut perustamisensa jälkeen tappiota noin 500 000 euroa.
Lyyran johtaja Marjo Berglund uskoo silti, että Lyyra pääsee tänä vuonna nollatulokseen ja voitolliseksi jo 2009.
”Teemme kovasti töitä Lyyran eteen, ja uskon, että kun sivuille tulee lisää sisältöä, opiskelijat löytävät Lyyran”, hän sanoo.
SYL:n pääsihteeri Lauri Korkeaoja ei ole pettynyt Lyyran tähänastisiin tappioihin.
”Uuteen bisnekseen lähdettäessä vaaditaan aina alkuinvestointeja. Ja tärkeintä SYL:n näkökulmasta on luoda toimiva opiskelijakortti ja verkkopalvelu. Taloudellisesti meille riittää, että Lyyra pysyy pinnalla.”
HYY:n ja SYL:n alkupääoman ohella Lyyraa pitävät pinnalla onnistuneet mainossopimukset. Lyyra on saanut yhteistyökumppaneikseen muun muassa Applen ja Soneran. Berglund ei kerro paljonko yrityssopimukset ovat tuottaneet, mutta sanoo, että rahantulo partnereilta pitää tuplata, jotta Lyyra kääntyy kannattavaksi.
Ennen uusia mainossopimuksia Lyyran pitäisi kuitenkin saada sivuilleen käyttäjiä. Berglund ei vielä halua paljastaa, millä jipoilla opiskelijat houkutellaan Lyyraan.
”Teemme ensin kehitystyön loppuun ja kerromme sitten”.
Selvää on kuitenkin, että Lyyraa kaupataan jatkossa opiskelijoille etu- ja palvelufoorumina, ei sosiaalisena verkostona kuten vielä viime syksynä.
”Lyyra haastaa Facebookin. Suomalaiset opiskelijat kerralla maailman edistyksellisimpien joukkoon”, kertoi opiskelijoiden verkkosivusta kertova tiedote 2.10.2007.
Samana päivänä pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla Lyyran lanseeraustilaisuus, jossa SYL:n silloinen puheenjohtaja Lasse Männistö rinnasti verkkopalvelun merkityksen 1970-luvun radikaaliin opiskelijaliikkeeseen.
Lyyra lupasi tarjota opiskelijoille ”tavan olla olemassa”. Käytännössä ajatuksena oli, että opiskelijat, jotka tulevat Lyyran sivuille lataamaan opiskelijakortilleen rahaa, laativat itselleen myös profi ilin ja verkostoituvat muiden kortinhaltijoiden kanssa.
Opiskelijoita houkuteltiin sivuille mainostoimisto Bob Helsingin suunnittelemalla kampanjalla, joka kehotti muun muassa harrastamaan seksiä ja lukemaan Aku Ankkaa ennen valmistumista.
Lyyran taustalla on HYY:n vanhan Unicard- maksukortin päivitysprojekti.
Uuden kortin suunnittelu käynnistyi aluksi HYY:n projektina. Kun SYL saatiin mukaan Lyyra-yhtiöön 2006, Lyyrasta päätettiin tehdä valtakunnallinen opiskelijakortti.
Kaikki ylioppilaskunnat eivät ole silti uudesta kortista innoissaan. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) on SYL:n kautta rahallisesti mukana Lyyrassa, mutta ei toivota korttia tervetulleeksi Tampereelle.
”Meillä on oma opiskelijakortti, joka toimii kampuksellamme maksu- ja kulkukorttina. Lisäksi sillä saa opiskelija-alennuksen parista sadasta yrityksestä. Oma korttimme maksaa opiskelijoille 2,5 euroa, kun Lyyra maksaisi noin 15 euroa”, sanoo Tamy:n pääsihteeri Kati Rajala.
”SYL:n sijoituksena en halua Lyyraa arvioida, koska projekti on alkuvaiheessa.”
Lyyran verkkosivustoa alettiin rakentaa alkuvuonna 2006.
”Tuolloinhan elettiin vielä aikaa, jolloin Facebook oli Suomessa tuntematon”, toteaa Lyyra Oy:n hallituksen jäsen Topi Haarlaa, joka on ollut opiskelijaedustajana mukana Lyyran suunnittelussa vuodesta 2004.
Lyyra-yhtiö kaavaili laajan verkkopalvelun avaamista kevääksi 2007. Tekniset hankaluudet viivästyttivät projektia kuitenkin puolella vuodella. Ja syksyllä 2007 kaikki leikkivät jo Facebookissa.
”Mutta vaikka olisimme ehtineet ennen Facebookia, olisi siitä luultavasti tullut Lyyraa isompi verkostoitumiskanava. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa toimi jo ennen Facebookin läpimurtoa joitakin vastaavia palveluja.”
Haarlaa uskoo silti yhä Lyyraan.
”Jos jokin yritys haluaa tarjota etuja opiskelijoille, Lyyra on paras keino tavoittaa opiskelijat valtakunnallisesti.”
Myös Berglund haluaa korostaa, että Lyyra on valtakunnallisuutensa takia ainutlaatuinen foorumi.
”Yksittäisen ylioppilaskunnan on hankalaa neuvotella opiskelijaetuja valtakunnallisilta yritysketjuilta. Lyyralle etujen neuvottelu on paljon helpompaa.”
Lyyra Oy:n pääomistaja HYY kustantaa Ylioppilaslehteä.
Nettisiirto Lyyra-tilille nopeutuu keväällä
Neljä viidestä opiskelijasta pitää Lyyra-korttia vähintään melko toimivana, käy ilmi Ylioppilaslehden kyselystä. Lyyran verkkopalvelu on sen sijaan useimmille vastaajista turha tai tuntematon. Vain reilu kolmannes vastaajista kertoi käyttävänsä verkkopalvelua ja heistäkin 80 prosenttia harvemmin kuin kerran kuussa.
Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi helmikuun alussa 798 pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijaa. 88 prosenttia vastaajista omisti Lyyra-kortin.
Eniten vastaajia ärsyttivät ajoittaiset ongelmat Unicafe-ravintoloiden Lyyralaitteissa ja rahan siirron hitaus Lyyralle netissä.
”Lukulaiteongelman piti olla korjattu jo viime syksynä. Uudemmista toimintahäiriöistä en ole kuullut”, Lyyran johtaja Marjo Berglund sanoo.
Nopean nettisiirtomahdollisuuden Lyyra-tilille hän lupaa kevään aikana. Toistaiseksi tallettaminen Lyyrakortille onnistuu vain viitesiirtona, jolloin rahat viipyvät matkalla kolme pankkipäivää.
”Olemme yrittäneet saada nopeaa verkkopankkilatausta toimimaan jo noin puoli vuotta. Projekti on viivästynyt etupäässä ulkopuolisen palveluntarjoajan ongelmien takia.”
Janne Salomaa
