”31.7.2007 kello seitsemän aamulla ovemme murrettiin. Viisitoista aseistettua poliisia ryntäsi sisään, paiskasi minut lattialle ja laittoi minulle käsiraudat. Seuraavana päivänä minut lennätettiin helikopterilla liittovaltion tuomioistuimen eteen.”
Näin kuvailee pidätystään saksalainen tohtori Andrej Holm. 37-vuotias kaupunkisosiologian tutkija joutui tutkintavankeuteen terrorismista epäiltynä. Hän vietti kolme viikkoa eristyssellissä.
”Myöhemmin minulle selvisi, että minua oli alettu seurata jo vuotta aikaisemmin. Poliisi oli kuunnellut jokaisen puheluni, lukenut sähköpostini ja nauhoittanut tapaamiseni ystävieni kanssa.”
Berliinin Humboldt-yliopistossa työskentelevää Holmia ja kolmea hänen tutkijakollegaansa epäillään Militante Gruppe -nimisen terroristiseksi luokitellun järjestön ideologisiksi johtajiksi. Epäilyä poliisi perustelee sillä, että heillä on mahdollisuus työnsä takia käyttää kirjastojen resursseja ja että he ovat käyttäneet julkaisuissaan samoja termejä kuin kyseinen ryhmittymä julkilausumissaan. Tutkijat olivat myös osallistuneet G8-kokouksen vastaisiin mielenosoituksiin.
Vain Holm vangittiin, mutta muidenkin tutkijoiden asunnot ja työhuoneet pengottiin läpi.
Yksi termeistä, joiden käytön perusteella Holmia epäiltiin terrorismista, oli gentrifikaatio. Ei ole ihme, että hän käytti moista ilmaisua – onhan se hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa.
Gentrifikaatio kuuluu kaupunkitutkimuksen peruskäsitteisiin. Yksinkertaistettuna sillä viitataan pyrkimykseen nostaa kaupunginosan vetovoimaisuutta.
Holm tutkii kansanliikkeitä, jotka syntyivät vastustamaan Itä-Berliinin uudistustyöhön liittyneitä asukkaiden häätöjä. Tätä tutkimusta varten hän oli haastatellut kolmea aktivistia, jotka pidätystä edeltävänä iltana olivat yrittäneet sytyttää kolmea armeijan ajoneuvoa tuleen.
Kolmikko vietti tutkintavankeudessa lähes neljä kuukautta.
Holm ei ole ainoa yhteiskuntatieteilijä, joka on viime vuosina joutunut törmäyskurssille yhteiskunnan kanssa.
Lokakuussa 2006 Yhdysvalloissa tohtoriksi väitellyt eteläafrikkalainen professori ja demokratiatutkija Adam Habib, 42, oli saapumassa New Yorkin lentokentälle osana tieteellistä delegaatiota. Perillä Habibin oli tarkoitus vierailla esimerkiksi Maailmanpankissa ja kansallisessa terveysinstituutissa.
Lentokentällä Habibille kuitenkin kerrottiin, ettei hänelle kymmeneksi vuodeksi myönnetty viisumi ole enää voimassa. Häntä myös kuulusteltiin seitsemän tunnin ajan.
Äänekkäältä Yhdysvaltain ulkopolitiikan kriitikolta kyseltiin muun muassa hänen poliittisista näkemyksistään. Kuulustelun jälkeen Habib karkotettiin kotimaahansa kertomatta päätöksen syytä.
Kun Habib myöhemmin haki uutta viisumia päästäkseen puhumaan Amerikan sosiologiyhdistyksen vuosipäiville, hakemus evättiin.
Syyksi kerrottiin, että henkilöillä, joilla on tiedettyjä terroristiyhteyksiä, ei ole asiaa Yhdysvaltain maaperälle. Porttikielto koskee myös Habibin 8- ja 11-vuotiaita lapsia.
Kansainvälinen tiedeyhteisö on molemmissa tapauksissa reagoinut vahvasti.
Sadat yhteiskuntatieteilijät allekirjoittivat erilaisia vetoomuksia. Nimekkäät amerikkalaissosiologit Richard Sennett ja Saskia Sassen vetosivat Saksan hallitukseen avoimella kirjeellä. Monet sosiologiyhdistykset ilmaisivat huolensa vapaan akateemisen tutkimuksen tilasta.
Habib haastoi Yhdysvaltain ulkoministeriön oikeuteen yhdessä maan sosiologiyhdistyksen ja kansalaisvapausjärjestö ACLU:n kanssa. Toistaiseksi oikeustaistelu ole tuottanut tulosta.
Holm puolestaan epäilee, että hänen vapauttamisensa puolesta masinoitu suuri kampanja lyhensi hänen vankeusaikaansa.
”Tapauksemme saama laaja julkinen huomio hyödyttää lisäkseni kaikkia kriittistä tutkimusta tekeviä tutkijoita.”
Syytteistä häntä vastaan ei ole luovuttu.
Suomen sosiologiyhdistyksen Westermarck- seuran puheenjohtajan professori Pekka Sulkusen mukaan Suomessa yhteiskuntatieteilijöiden ei tarvitse pelätä vapautensa rajoittamista.
”Meillä ei ole ollut tapana riistää ihmisoikeuksia sanomisten perusteella. Rahoituspäätökset ja muut epäsuosionosoitukset riittävät”, Sulkunen sanoo.
”Kriittistä tutkimusta voi kyllä tehdä, jos onnistuu saamaan sille rahoitusta.”
Sulkunen on silti huolissaan poliisin lisääntyneistä valtaoikeuksista.
”Jos niitä edelleen laajennetaan, kasvaa riski, että valtaa käytetään mielipidesensuuriin. Terrorismin vastainen toiminta ei ole onneksi vielä saanut meillä äärimmäisiä muotoja, mutta pitää olla varuillaan, ettei saakaan.”
Holmin pidätys perustui 1970- luvulta peräisin olevaan terrorismilakiin, joka oli laadittu taisteluun Punaista armeijakuntaa vastaan.
Sulkusen mielestä kansainvälinen tiedeyhteisö voi nostaa kollegoiden vainon yleiseen tietoisuuteen.
”Käytännössä kuitenkin uskon, että tällä tavalla voidaan tarttua vain satunnaisiin tapauksiin. Tämänkaltaisten tapausten todellisia määriä ei saada koskaan tietää.”
Myös tutkijoiden vainoamisen perimmäiset syyt pysynevät pimennossa.
Adam Habib on kirjoittanut kriittisesti Yhdysvaltain Irak-politiikasta ja osallistunut sodanvastaisiin mielenosoituksiin – mutta niin ovat monet muutkin.
Habib itse epäilee mielipiteidensä ja muslimitaustan riittävän syyksi viisumin epäämiselle.
Edellisen kerran minua kohteli tällä tavalla Etelä-Afrikan hallitus Apartheidin aikaan”, hän sanoi etelä-afrikkalaiselle Independent Online -lehdelle 11.11.2007.
Andrej Holm arvelee pidätyksensä todellisten syiden olleen poliittisia.
Monet asukasryhmät ovat käyttäneet tutkimuksiani apunaan toimintansa organisoinnissa. Uskon, että pidätykseni oli tarkoitettu varoitukseksi – ei pelkästään kriittisille tutkijoille, vaan myös ylipäätään vasemmistolaisille aktivisteille.”
Veikko Eranti
Kuvitus Johannes Rantapuska
