Porvarihallitus on antanut monta lupausta apurahatyöskentelylle alttiiden tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvan järkeistämisestä. Myös hallitusohjelmassa komeilee selväsanainen lupaus taata jatkossa apurahansaajille tukku peruspalkansaajille tuttuja oikeuksia. Ensi vuoden alusta tutkijoille ja taiteilijoille luvataan apurahamäärään perustuvaa eläke-, sairasvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturvaa. Uudistustyö on käynnissä kahdella rintamalla. Sosiaaliturvalainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteleva työryhmä kokoontuu ensi kertaa tässä kuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) esitteli viime viikolla työvoimatoimistojen uuden ohjeistuksen apuraha- asioissa. TEM:n paperi on ohje sosiaaliturvalainsäädännön lukemiseen. Vaikka apurahansaajien harmistuksen perimmäiset syyt ovat lainsäädännön epäkohdissa, myös lain tulkintaohjeen merkitys on huomattava. Ohjetta lukevat virkamiehet päättävät viime kädessä esimerkiksi työttömyyspäivärahan myöntämisestä. Uuden sosiaaliturvalainsäädännön sisällöstä ei myöskään tiedetä vielä mitään varmaa. Lisäksi menee vielä pitkään, ennen kuin uusi laki on käytössä.
Apurahansaajien mielestä osa hallituksen antamista lupauksista voitaisiin toteuttaa jo tulkitsemalla nykyistä lakia suopeammin. Esitelty ohje ei tähän kannusta – ennemminkin päinvastoin. Taiteilijoiden ja tutkijoiden silmin se on vain pitkä lista syitä työttömyysturvan epäämiseen.
Perusturvan pullonkaulana kummittelee edelleen halu rinnastaa kaikki apurahansaajat yrittäjiin.
Tämä johtaa esimerkiksi absurdiin käsitykseen siitä, ettei tutkija voi olla koskaan työtön. Ei edes hakiessaan uutta apurahaa tai työtä ilman minkäänlaisia tuloja.
TEM:n uudessa ohjepaperissa todisteiksi tutkijoiden kyvystä työllistää itse itsensä esitetään muun muassa tiedealan koulutus tai ammattiliiton jäsenyys – järjestäytymisvapauden takaama perusoikeus.
Ensimmäinen tieto sosiaaliturvan päivitysprosessin etenemisestä oli tiede- ja taidejärjestöille valtava pettymys. TEM järjesti 29.1. kuulemistilaisuuden, josta apurahansaajien edustajat marssivat spontaanisti ulos petyttyään esiteltyyn paperiin ja esittelijöiden keskustelunhaluttomuuteen.
Se kannatti.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) kiirehti korostamaan ohje-esityksen keskeneräisyyttä ja veti sen takaisin käsittelyyn. Hän myös lupasi kuulla tiede- ja taidejärjestöjä enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella.
Cronbergin akateemisille pätkätyöläisille suunnatut vaalipuheet muistaen tämä olikin vähintä mitä hän saattoi tehdä. Tulkintaohjeen ensimmäisen version puutteita ministeri perusteli Helsingin Sanomille (30.1.) uuden ministeriön organisoinnin aiheuttamalla aikapulalla.
Tätä selitystäkin kummallisemmalta kuulosti Cronbergin ja ohjepaperia esitelleen ylitarkastaja Timo Melingin erimielisyys siitä, miten apurahan hakeminen vaikuttaa työttömyyskorvauksen saamiseen.
Helsingin Sanomien (30.1.) mukaan Meling pitää apurahan hakemista syynä evätä työttömyyskorvaus. Cronbergin mielestä apurahan saaminen on sen sijaan verrattavissa työnhakuun, eikä siksi ole peruste työttömyysturvan riistämiselle.
Toivottavasti työ- ja elinkeinoministeriö on pian organisoitu niin valmiiksi, että Cronbergilla on aikaa puhua virkamiestensä kanssa edes apurahansaajien sosiaaliturvan keskeisimmistä kysymyksistä.
Matti Rämö
