Keskusrikospoliisin vaaleanharmaa rakennus Tikkurilassa näyttää futuristiselta linnoitukselta. Joka arkiaamu kello kahdeksalta tietotekniikkaryhmän rikosylikonstaapeli Juha-Pekka Oksanen piippaa itsensä pääovesta sisään kulkuluvallaan, astuu hissiin ja nousee kolmanteen kerrokseen.
Pitkien käytävien ja lukittujen ovien takana olevassa työhuoneessaan Oksanen käynnistää tietokoneensa ja odottaa tietotekniikkaryhmän aamupalaveria. Kokouksessa hän kuulee päivän työtehtävänsä.
Jonain päivänä Oksanen saa käskyn matkustaa toiselle puolelle Suomea takavarikoimaan rikoksesta epäillyn henkilön tietokonetta. Toisella kertaa esimies voi määrätä hänet käymään läpi kotietsinnässä takavarikoidulla tietokoneella olevaa lapsipornoa.
47-vuotias Oksanen on työskennellyt tietotekniikkaryhmässä kymmenen vuoden ajan, sen perustamisesta lähtien. Sinä aikana internet on muuttunut nörttien sisäpiirijutusta osaksi lähes jokaisen suomalaisen arkea.
Ryhmän tehtävä on kerätä ja analysoida digitaalista todistusaineistoa.
”Nykyään melkein jutussa kuin jutussa tulee vastaan sähköisessä muodossa olevaa aineistoa, jota voi olla vaikkapa matkapuhelimessa tai tietokoneessa”, Oksanen kertoo rauhalliseen tapaansa.
Hänen perin juurin hillitty olemuksensa tuo mieleen teini-ikäisten opinto-ohjaajan ennemmin kuin poliisin.
Tietotekniikkaryhmä on ollut viime aikoina paljon julkisuudessa. Kun Tuusulassa kahdeksan ihmistä surmanneen Pekka- Eric Auvisen internetiin kirjaamat murhanhimoiset manifestit löytyivät, toimittajat kyselivät, eikö kukaan valvo internetiä.
Poliisi vastasi, että tietotekniikkaryhmä yrittää, mutta ei pysty seuraaminen miljoonia sivustoja. Siihen ei pysty kukaan.
”Toisinaan tietotekniikkaryhmän työ tosiaan tuntuu mahdottomalta tehtävältä.”
Oksanen on asunut koko ikänsä pääkaupunkiseudulla. Hän vietti nuoruutensa Maunulassa, joka oli hänen mukaansa siihen aikaan levoton kaupunginosa.
”Näin siellä usein poliisiautoja. Saatoin miettiä, että olisipa hienoa päästä itsekin ajelemaan sellaisella. Urani on kuitenkin mennyt sillä tavalla, etten ole juurikaan istunut sinivalkoisessa poliisiautossa, vaan liikkunut poliisin käyttämillä siviiliautoilla”, Oksanen sanoo.
Hän halusi poliisiksi lähinnä, jotta tulevaisuus olisi turvattu. Kun Oksanen aloitti poliisikoulun, kaikille opiskelijoille oli luvassa varma työpaikka.
Valmistumisensa jälkeen Oksanen työskenteli hetken Helsingin poliisissa, kunnes siirtyi Keskusrikospoliisiin. 1990-luvulla hän alkoi käydä erilaisia tietotekniikkaa käsitteleviä kursseja.
”Olen aina ollut kiinnostunut laitteista, joissa on paljon nappuloita.”
Keskusrikospoliisi perusti tietotekniikkaryhmän vuonna 1997. Oksasta pyydettiin töihin, koska hänen tiedettiin olevan kiinnostunut tietokoneista.
”Ryhmässä oli silloin vain kolme poliisia. Jouduimme luomaan tyhjästä keinot tutkia internetiin liittyviä rikoksia. Ensitöiksemme hankimme laitteet ja ohjelmat, koska niitäkään ei ollut valmiina”, Oksanen muistelee.
Hänen ensimmäisiä tietotekniikkaryhmän juttujaan oli tapaus, jossa epäiltiin yritysvakoilua.
”Meidän piti selvittää, onko joku varastanut karjalanpiirakoiden valmistamisessa käytettävän koneen piirustukset.”
Vuonna 1997 suurimmat tietotekniset uhat olivat tietokoneviruksia. Suomalaiset käyttivät internetiä pääsääntöisesti kouluiltaan ja työpaikoiltaan. Ei ollut tavatonta, että työpaikalla oli yksi nettiyhteydellä varustettu tietokone. Verkkoon pääsemiseksi piti varata vuoro ja jonottaa.
Rajattu käyttäjäkunta vaikutti internetin sisältöön. Suurin osa varhaisista nettisivuista sisälsi yritysesittelyitä tai tietotekniikkaa käsitteleviä keskusteluja. Sähköinen asiakaspalvelu oli jotakin ennenkuulumatonta.
Internet alkoi muuttua massamediaksi vuosituhannen vaihteessa, nettiyhteyksien muuttuessa nopeammiksi ja halvemmiksi. Samalla pornon, viihteen ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle perustuvien sivustojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti.
Muutos toi Oksaselle ja hänen kollegoilleen enemmän ja enemmän töitä.
”Tämä on haastavaa työtä, koska joka päivä pitää oppia jotakin uutta. En voi vain istua työhuoneessani ja tuudittautua siihen, että kaikki asiat pysyvät samanlaisina seuraavan puolen vuoden ajan.”
Kymmenessä vuodessa tietotekniikkaryhmä on kasvanut kolmen poliisin tiimistä kuudentoista hengen työyhteisöksi.
Ryhmän työn kuva on myös kansainvälistynyt: tietotekniikkapoliisit tekevät säännöllisesti yhteistyötä kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin ja Euroopan unionin lainvalvontaorganisaation Europolin kanssa.
Oksanen käy kollegoineen kansainvälisten poliisiorganisaatioiden koulutustilaisuuksissa pysyäkseen mukana tietotekniikkaan liittyvän rikostutkinnan kehityksessä.
Suomessa hän jakaa tietoa edelleen. Noin puolet Oksasen työajasta kuluu tietotekniikkaan erikoistuneiden poliisien kouluttamiseen eri puolilla maata.
Keskusrikospoliisin ryhmä saa tutkittavakseen ensi kertaa havaitut tietotekniikkaan liittyvät rikokset.
Esimerkiksi huijausyritys, jolla Nordean verkkopankin asiakkaita yritettiin saada luovuttamaan tunnuslukujaan, tutkittiin Vantaalla, koska Suomen rikoshistoria ei tuntenut toista vastaavanlaista tapausta. Myös viime keväänä STT:n ja Ylen verkkosivuja vastaan tehdyt nettihyökkäykset olivat samasta syystä Keskusrikospoliisin tietotekniikkaryhmän tutkittavina.
”Kun olemme saaneet osuutemme tehtyä, järjestämme koulutuksen, jossa kerromme ennakkotapauksen tutkinnasta muille Suomen tietotekniikkapoliiseille.”
Alueellisia poliisilaitoksia paremmin varustettu tietotekniikkaryhmä saa jatkuvasti virka-apupyyntöjä eri puolilta Suomea.
”Jos jossakin tehdään vaikkapa kotietsintä, meidät saatetaan pyytää apuun. Toisten poliisien keskittyessä muihin asioihin me otamme tietokoneet ja tuomme ne tänne Vantaalle. Tutkimme mitä tahansa rikoksia, joihin liittyy digitaalista todistusaineistoa.”
Hakkerien attentaattien ja tietoturvavarkauksien tutkiminen vievät voimia, mutta eivät koettele tietotekniikkapoliisin psyykeä. Toisin on, kun tehtävä on käydä läpi lapsipornon hallussapidosta epäillyn konetta.
Oksanen kertoo, että keskimääräisessä lapsipornotapauksessa epäillyllä saattaa olla hallussaan tuhansia lakia rikkovia kuvia.
”Meidän on katsottava ne kaikki läpi ja varmistuttava esimerkiksi siitä, onko epäilty itse ottanut hallussa pitämiään kuvia.”
Kuvottavan kuvavirran pakkokatselu pistää maailmankuvan koetukselle.
”Se aukaisi silmiä siinä mielessä, että tajusin, mitä kaikkea tässä maailmassa tapahtuu”, Oksanen sanoo mietittyään vastaustaan muutaman sekunnin. Poliisin rauhallisuus ei kuitenkaan järkähdä edes puhuttaessa työn epämiellyttävimmästä osasta.
”Tällaiset tehtävät eivät ole muuttanut minua suuntaan tai toiseen. Niihin on osattava suhtautua osana työtä. Oikeuslääkärit avaavat ruumiita ja teurastajat tappavat eläimiä, eli monissa ammateissa on omat pahat paikkansa.”
Oksasen mukaan Keskusrikospoliisissa työskentelevän ihmisen on itse tajuttava, jos työ alkaa tuntua henkisesti liian rankalta. Silloin on omatoimisesti hakeuduttava työterveyshoitoon.
”Ei täällä ole mitään debriefing-huonetta, jonne kaikki menisivät purkamaan tuntojaan keskustelemalla rankan tapauksen tutkinnan aikana.”
Oksasen mukaan esimerkiksi Tuusulan koulusurmien tutkinta ei näkynyt millään erityisellä tavalla työyhteisössä.
”Kaikki vain tekevät omaa työtään, koska jokainen juttu on hoidettava yhtä hyvin.”
Jotta pää pysyisi kasassa, on pystyttävä säilyttämään etäisyys työn eteen tuomiin epämiellyttävyyksiin. Ajan myötä se tapahtuu väistämättä.
”Esimerkiksi lapsipornotutkimuksissa samat kuvat tulevat vastaan kerta toisensa jälkeen. Jossain mielessä niihin turtuu – ihan niin kuin kuolleisiin ihmisiinkin”, Oksanen sanoo, eikä hän ilmeensä värähdäkään.
”Mutta onneksi nuo asiat eivät tule kotiin. Jollakin keinolla ne vaan pystyy sulkemaan pois mielestään.”
Vapaa-ajalla Oksanen rauhoittuu ottamalla luontokuvia ja kalastamalla. Hän käy työkaverinsa kanssa säännöllisesti kalassa pienellä järvellä Klaukkalassa.
Siellä ei työasioista pukahdeta.
Vaikka kahden tytön isä antaa ymmärtää, että poliisin on suhtauduttava kylmänviileästi kaikkeen kohtaamaansa, hän myöntää työn vaikuttaneen lasten kasvatukseen.
”Lastensa perään katsoo eri tavalla kun tietää, miten kaikkea maailmasta voi löytyä.”
Tuomas Kokko
Kuva Arsi Ikäheimonen
