Pöllölaakson isäntä

T:Teksti:

”Kuutisen vuotta sitten joku kuvaili minulle tosi-tv:n kauhukuvan: ihmiset istuvat katsomassa, kun perheenäiti laittaa makaronilaatikkoa. Ja nyt, katsokaa vaikka Big Brotheria, niin näette ennustuksen toteutuneen”, Jorma Sairanen sanoo ja nauraa.
    Ja mikäs on nauraessa niin kauan kun julkisuushakuisten jantusien kokkaus kiinnostaa katsojia. Big Brother on Subtv:n ylivoimaisesti katsotuin ohjelma, ja kanava kuuluu MTV:n kuuden kanavan perheeseen. Kuusikon ohjelmistosta päättää viime kädessä Sairanen.
    Kahdenkymmenen vuoden ajan hän on vaikuttanut siihen, millä miljoonat suomalaiset itseään tv:n äärellä viihdyttävät. Sairanen on mutkitellut MTV3:n ohjelmahankkijasta Nelosen kanavajohtajaksi ja takaisin MTV:n ohjelmajohtajaksi.
    Vaatetuksen perusteella häntä tosin veikkaisi teknikoksi tai kameramieheksi. 53-vuotias mies on pukeutunut mustaan vetoketjulliseen pusakkaan, farkkuihin ja nahkalenkkareihin. MTV:n päämajan kapealla käytävällä kolmen pukumiehen joukko kävelee vastaan ja tervehtii pomoaan.
    Kun Sairanen aloitti työt Pöllölaaksossa, maikkari osti ohjelma-aikaa kahdelta Ylen kanavalta. Nyt MTV:n lippulaiva MTV3 kerää viikossa noin neljä miljoonaa katsojaa.
    Digitalisoinnin tuoma kanavatulva tulee kuitenkin väistämättä murentamaan viihdejättiläisen asemaa. Ainakin, jos Sairanen pelaa korttinsa huonosti.

Nuorena tv-ohjelmien katselu ei Sairasta pahemmin kiinnostanut. Elokuva opettajavanhempien pojalle kyllä kelpasi.
    Hermannissa asunut Sairanen katsoi kaupunginosan kahdessa teatterissa läpi kaiken, mitä nähtäväksi tuotiin.
    ”Teatterit olivat pieniä, eikä niillä ollut varaa olla turhan tarkka ikärajojen kanssa. 13-vuotiaana pääsin 16-vuotiailta kiellettyihin näytöksiin ja katsoin paljon kauhua, scifiä ja italowesternejä”, Sairanen kertoo.
    Parikymppisenä Sairanen kirjoitti suosikkilajeistaan harrastajalehtiin ja osallistui aktiivisesti kahden elokuvakerhon toimintaan. Prisma ja Leffa esittivät kehuttuja valtavirtaelokuvia, kuten Kummisetiä.
    ”Kun videot alkoivat yleistyä, lopetimme kerhotoiminnan suosiolla.”
    Genre-elokuvaan keskittyneestä elokuvaharrastuksesta oli myöhemmin odottamatonta hyötyä.
    Alppilan lukiosta päästyään Sairanen oli suorittanut kauppakorkeakoulun ja suunnannut mainosalalle. Markkinantutkimusja mainostoimistovuosien jälkeen hän keksi vuonna 1985 hakea ”piruuttaan” mainostelevision ulkomaisten ohjelmien hankintapäälliköksi.
    ”Yhtiön johdon mielestä MTV:ssa oli liikaa korkeakulttuuria, ja heidän silmissään minä edustin sitten ilmeisesti kaupallisuutta.”
    Yllätyksekseen työhön valittu Sairanen hankki ensi töikseen maikkarille kahden ensimmäisen Kummisedän esitysoikeudet.

On oikeastaan hiukan yllättävää, että juuri Sairasesta on tullut kaupallisen ohjelmistosuunnittelun onnistuja.
    Hän on asunut ikänsä Helsingin kantakaupungissa. Lapsettoman miehen intohimoihin kuuluvat laatuviinit, nykytaide, golf ja indierock. Sairanen ei väitä vastaan häntä trendipelleksi kutsuville. Televisiota hän katsoo tunnin päivässä – kolmanneksen siitä, mitä keskivertosuomalainen – eikä innostu tosi-tv:sta, saippuasarjoista tai Tangomarkkinoista.
    Toisin sanoen: Sairanen tuntuu olevan kovin kaukana tuulipukukansan kanavana pidetyn MTV3:n keskiarvokatsojasta. Mutta niin vain hän on saanut pidettyä kanavan yleisön tyytyväisinä Twin Peaksilla, Villillä pohjolalla, Teho-osastolla ja muilla menestyssarjoilla.
    Sairanen ei halua kehuskella.
    ”Hyvien ohjelmien ostaminen ei ole vaikeaa. Sen sijaan hankalaa on välttää ostamasta kaikkea roskaa, mitä studiot yrittävät myydä ohjelmapakettiensa mukana.”
    Onnistuneissa ohjelmistohankinnoissa on usein mukana myös sattumaa. Vaikkapa Salaiset kansiot tuli kuulemma maikkarille puolivahingossa, NYPD Bluen kylkiäisenä.
    Ohjelmajohtajan työ on Sairasesta ”virkamieshommaa”, jossa aika kuluu lähinnä pyöritellessä budjettinumeroita, katsojalukuja ja katsojaprofiileja.
    ”Hyvän tv-pomon on tärkeää tietää jonkun verran kaikesta.”
    Tv-sarjoista Sairanen seuraa tiiviisti CSI:ta, Housea, 24:ää ja Sopranosia. Lisäksi hän pyrkii seuraamaan yhteiskuntaa, urheilua, musiikkia, taidetta – ja tietenkin elokuvia.
    ”Ne katson aina teatterissa.”

Sairasen kanssa työskennelleet kertovat, että miehellä on ilmiömäinen muisti ja kiinnostus uusiin asioihin, mutta myös kärsimätön ja kova luonne.
    Tv-pomo allekirjoittaa kuvaukset varauksin.
    ”Muistan viitisenkymmentä puhelinnumeroa ulkoa, mutta en minä itseäni muistihirviönä pidä. Kovuus yhdistetään vähän turhaan siihen, että en jaksa esittää kohteliasta ja kuunnella, jos joku jauhaa tyhjänpäiväisyyksiä.” Uraratkaisujen suhteen Sairanen on aina ollut nopea liikkeissään. Vuonna 1996 SanomaWSOY kehitteli Nelosesta MTV:lle kilpailijaa. Uuden kanavan johtajaksi päätettiin kysyä Sairasta, joka suostui tarjoukseen. Sairanen ei usko pahimman kilpailijan leiriin loikkaamisen herättäneen voimakkaita tunteita. Vanha työtuttava sen sijaan uskoo, ettei Sairasen lähtöä katsottu maikkarilla hyvällä – sen enempää kuin Nelosella pidettiin miehen paluusta MTV:n ohjelmajohtajaksi vuonna 2000.
    ”Nelosta olisi ollut kiva rakentaa vähän pidempäänkin, mutta maikkarin hommasta ei ollut mitään syytä kieltäytyä: MTV3 on kuitenkin isompi kanava. ”

Ohjelmajohtajan mielestä suomalaisten tv-maku ei ole merkittävästi muuttunut hänen uransa aikana.
    ”Katsovathan ihmiset edelleen Miami Vicen kaltaisten 1980-luvun sarjojen uusintoja, vaikka ne tuntuvatkin nykyään vähän hidastempoisilta.”
    Ihan kaikki kasari- ja ysäriviihde ei sentään enää toimi.
    ”Vaikea kuvitella, että jokin yksinkertainen visailu tai makasiini, kuten Megavisa, Onnenpyörä tai Tänään kotona, voisi enää pyöriä.”
    Draama- ja saippuasarjat saivat vuosituhannen vaihteessa antaa osan ohjelma-ajastaan tosi-tv:lle.
    ”Veikkaan, että kun saippuasarjat muuttuivat täysin surrealistisiksi, ihmiset alkoivat kaivata ruutuun tavallisten ihmisten elämää.”
    Ei Sairanen tosi-tv:täkään puhtaaksi realismiksi väitä.
    ”Moniin tosi-tv-formaatteihin on jo kyllästytty. Robinson-tyyppisiä partiopoikajuttuja ei enää tehdä. Sisustus- ja talonrakennusohjelmat ovat myös kadonneet. Seuraavaksi deittiohjelmat menevät pois muodista, ainakin hetkeksi. Jotain uutta tulee kuitenkin aina tilalle.”
    Kuten esimerkiksi…
    ”Ei minulla ole aavistustakaan”, kanavapomo väittää ja sulkee suunsa.

Ainakin yksi asia tv-alalla on varmaa: digi- tv kiristää kilpailua katsojista. Jo nyt yhä useammassa suomalaistaloudessa näkyy toistakymmentä kanavaa, monissa toistasataa.
    Maikkarin asema ei silti huolestuta Sairasta.
    ”USA:n suurimmissa kaupungeissa on näkynyt varmaan 1960-luvulta lähtien yli viisikymmentä kanavaa, mutta ihmiset seuraavat silti aktiivisesti korkeintaan kymmentä. Suosikkeja heillä on kolme tai neljä.”
    Kun katsojat ovat kerran valinneet mielikanavansa, he ovat valinnoilleen varsin uskollisia. Vaikka Nelonen on toiminut valtakunnan verkossa jo kymmenen vuotta, sen katsotuimmat ohjelman keräävät puolet vähemmän katsojia kuin MTV3:n hitit.
    MTV:kään ei silti laske kaikkea hittikanavansa varaan. Kuuden kanavan arsenaalilla Sairanen pyrkii saamaan mahdollisimman monta eri kohderyhmää yhtä aikaa töllöttimen ääreen: nuoret tuijottamaan subia, äijät Maxia ja lapset Junioria. Pääkanava MTV3 pyrkii tarjoamaan jotain kaikille, mutta eniten 25ˆ’55-vuotiaille naisille.
    ”He päättävät useimmiten kotitalouksien ostoista ja ovat siksi mainostajille houkuttelevin ryhmä.”

Maikkari ja Nelonen jakoivat pitkään Suomessa amerikkalaisstudioiden tarjonnan. Elokuussa tilanne muuttui, kun Yle osti oikeudet arvostetun HBO:n sarjoihin ja elokuviin. HBO:n tuotantoja ovat muun muassa Sinkkuelämää, Mullan alla ja Rooma.
    Sairanen toivottaa valtionyhtiön tervetulleeksi samalle hiekkalaatikolle.
    ”HBO:n tuotanto saattaa sopia paremmin yleisradioyhtiölle kuin mainoskanavalle. HBO pyrkii tekemään valtavirrasta poikkeavia ohjelmia, ja niihin ei ole kaikkein helpoin myydä mainoksia.”
    Tappio tarjouskilvassa näyttää kuitenkin hiukan kalvavan MTV-pomoa.
    ”Yle maksoi kovan hinnan, eikä olisi saanut sopimusta, ellei olisi tehnyt yhteistarjousta kaikkien Pohjoismaiden valtionyhtiöiden kanssa.”

Kun digiaikakauteen aikanaan totutaan, seuraava tv-mullistus on jo ovella. Sairanen uskoo sen tapahtuvan noin viiden vuoden kuluttua.
    ”Silloin tv:n ja tietokoneen yhdistelmä lyö läpi massamarkkinoilla.”
    Kaupalliselle kanavalle tämä tuo lisää bisnesmahdollisuuksia, kun tv-ohjelmiin voi lisätä erilaisia internetpalveluja.
    ”Kun tv ja netti ovat samalla ruudulla, niin siirtymä ohjelmien ja nettiviihteen välillä on helppo.”
    Kokonaan tv ja internet eivät kuitenkaan sulaudu, ohjelmajohtaja uskoo.
    ”Vaikka ihmiset kaivavatkin uutisia yhä useammin netistä, löytyy myös parinkymmenen vuoden päästä niitä, jotka haluavat katsoa tv:stä valmiiksi editoituja uutislähetyksiä.”
    Sairanen saattaa hyvinkin olla yksi heistä. Yksityishenkilönä hänellä ei ole kiire tekniikan eturintamaan.
    Ohjelmajohtaja ei ole vielä hankkinut esimerkiksi tallentavaa digiboksia.
    ”Kavereiden luona olen kyllä huomannut, että sellainen on ihan kätevä. Luulen kuitenkin, että boksien hinnat tulevat vielä alas.”

Janne Salomaa
Kuva Raisa Karjalainen