Järviruoko
(Phragmites australis) viihtyy rannoilla, mutta se saattaa kasvaa jopa jalkakäytävien reunoilla. Ruokokasvustoa kutsutaan usein virheellisesti kaislikoksi, vaikka kyseessä on ruovikko. Järviruoko on Suomen luontoon kuuluva alkuperäiskasvi. Töölönlahden rannat päätettiin jättää luonnontilaiseksi jo sata vuotta sitten, kun alueelle alettiin suunnitella urheilupuistoa. Pohjoispuolelta alkaa Keskuspuisto, jossa vilistää toisinaan jopa kettuja.
Leskenlehti
(Tussilago farfara) Senaatintori
Valkopeippi
(Lamium album) Snellmaninkatu
Rauduskoivu
(Betula pendula) on saanut kasvaa Snellmaninkadulla kaikessa rauhassa arviolta kolmisen vuotta. Aluksi puu on kasvanut hitaasti, mutta nyt, hyväsateisena vuotena, se on ottanut spurtin. Kaupunkilaiskasvit saavat lisäravinteita yllättävistäkin lähteistä. Vielä 1900-luvun vaihteessa sisäpihojen ulkohuussit tarjosivat kasvuvoimaa keskustassa. Nykyään lannoituksesta huolehtii turhan usein baarista kotiin matkaava vessahätäinen.
Rikkapalsami
(Impatiens parviflora) Snellmaninkatu
Kanadankoiransilmä
(Conyza canadensis) on alun perin pohjoisamerikkalainen kasvi. Eurooppaan se kulkeutui 1600-luvulla purjelaivojen salamatkustajana. Helsingissä lajin ensihavainnot ovat 1870-luvulta. Monien tulokaslajien tavoin kanadankoiransilmä aloitti Suomen- valloituksensa satama-alueilta ja levisi sieltä pikkuhiljaa ympäri kaupunkia. Vasta viime vuosikymmeninä se on levinnyt laajemmalle Suomeen. Kuvan yksilö elää Kaisaniemenkadulla.
Valkomesikkä
(Melilotus albus) Töölönlahdenkatu
Pihasaunio
(Matricaria matricarioides) viihtyy esimerkiksi Senaatintorilla. Suomeen kasvi päätyi vahingossa 1800-luvulla ilmeisesti Pietarista, kun kaupungista tuotiin muita kasveja Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Ihminen on levittänyt kasveja jo varhain. Esimerkiksi leskenlehti (Tussilago farfara) kulkeutui ihmisen mukana Suomeen jo ennen rautakautta. Myöhemmin kasvien siemeniä on matkannut esimerkiksi junien kivihiilikuormissa.
Ratakrassi
(Lepidium densiflorum) Töölönlahdenkatu
Komealupiini
(Lupinus polyphyllus) Töölönlahti
Päivi Ala-Risku
Kuvat Terhi Korhonen
Lähteenä on käytetty myös Mattias Tolvasen kirjaa Kaupunkiluonto (WSOY)
