Tilauskoulutuksen toteutustapa edelleen epäselvä

T:Teksti:

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) perää kattavaa selvitystä ja keskustelua siitä, kuinka uuden hallituksen ohjelmaan kirjattu tilauskoulutus aiotaan toteuttaa.
    Yliopistolakia suunnitellaan muutettavaksi niin, että korkeakoulut voisivat myydä tutkintoon johtavaa koulutusta maksua vastaan ulkomaalaisille ostajille. Nykyisen lain mukaan tutkintoon johtavasta koulutuksesta ei saa periä maksua.
    Koko tilauskoulutuksen malli on vielä muotoilematta. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, ketkä kaikki koulutusta voisivat tilata ja kuinka maksullinen koulutus toteutettaisiin tinkimättä opiskelijoiden tasaveroisuudesta.
    Käytännössä tilauskoulutus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kazakstan ostaisi kansainvälisen järjestön avun turvin Suomesta kazakstanilaisten maanmittausinsinöörien koulutusta.

Yliopistolain kaavaillaan tulevan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009. Opetusministeriössä asiaan ei vielä oteta kantaa.
    ”Osana uuden yliopistolain valmistelua on tarkoitus myös katsoa tämä tilauskoulutus. Se, miten tilauskoulutus yksityiskohtaisesti toteutetaan, on vielä selvittelyn alla”, sanoo opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.).
    Hän puhuu korkeakoulutuksen laadusta ja kansainvälisyydestä.
    ”Koulutuksen laadun parantaminen on olennainen osa sitä, että saamme houkuteltua tänne enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Toive tilauskoulutuksesta on tullut vahvasti yliopistoilta”, Sarkomaa sanoo.
    Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto pitääkin tilauskoulutuksen esille ottamista hyvänä avauksena.
    ”Kansainvälistyminen on yksi Helsingin yliopiston strategian painopiste, ja tilauskoulutus antaisi sille uuden ulottuvuuden”, hän sanoo.
    Niiniluoto uskoo suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan.
    ”Maailmassa on monia valtioita, joilla on suuria koulutustarpeita. Suomi on korkean koulutuksen maa ja meillä on hyvä maine.”
    Myös SYL:ssä tilauskoulutukseen suhtaudutaan pääasiassa mahdollisuutena.
    ”Jos tilauskoulutus voidaan toteuttaa niin, että se sopii suomalaiseen tasa-arvoiseen koulutusjärjestelmään, siitä voi koitua lisäresursseja yliopistoille”, sanoo SYL:n puheenjohtaja Lasse Männistö .

Tilauskoulutusta puolustetaan sillä, että toisi yliopistoille varoja. Se olisi myös esimerkiksi EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja helpommin hallittavissa, koska yliopistot myyvät koulutusta samaan tyyliin jo täydennyskoulutuksena.
    SYL:n mielestä tilauskoulutukseen liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä. Yksi on se, kuka tilauskoulutusta voisi ostaa.
    Opetusministeriön tilaamassa yliopistojen taloutta ja hallintoa ruotivassa raportissa selvitysmiehet Niilo Jääskinen ja Jorma Rantanen luettelevat mahdollisiksi ostajiksi valtiot, kansainväliset järjestöt, yliopistot, yritykset tai säätiöt.
    Männistö jättäisi yritykset pois listalta: yritys voisi esimerkiksi välittää koulutusta yksittäisille ihmisille tai perheyritys ostaa tutkinnon lapsilleen, mikä muuttaisi oleellisesti suomalaista koulutusjärjestelmää.
    Toinen kysymys on tilauskoulutuksessa annettava opetus. Miten esimerkiksi taataan, ettei maksullisuus ala määritellä tutkimuksen ja opetuksen suuntaa? SYL haluaa, että tilauskoulutusopiskelijat ja muut opiskelijat voivat osallistua samaan opetukseen.
    ”Minkäänlaisia tietyille tilaajatahoille räätälöityjä ohjelmia tai rajoitettuja ohjelmia, joihin suomalaisilla opiskelijoilla ei ole pääsyä, ei pidä hyväksyä”, Männistö toteaa.
    Selvitysmies Jääskinen on eri linjoilla. Hänen mielestään osa tilauskoulutuksen piiriin kuuluvasta opetuksesta voisi olla räätälöity tilaajien tarpeisiin.
    ”Esimerkiksi Harvardissa on ollut selvästi vähän aikuisemmalle porukalle tehty työterveystieteen maisterinohjelma. Tällaista voisin kuvitella meillekin.”

Tilauskoulutuksen aloituksen kustannuksista tai rahoituksesta ei ole vielä tietoa.
    ”Kustannuksiin tulisi laskea kaikki kulut, kuten tilauskoulutuksen opiskelijoiden tukipalvelut, eikä sen nimissä saa nipistää esimerkiksi opetuksen resursseja”, Männistö sanoo.
    Ilkka Niiniluodon mielestä opiskelijoiden huoli muun opetuksen resurssien säilyvyydestä on liioiteltu.
    ”En näe, että tällä voitaisiin vaarantaa suomalaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. Tilauskoulutus rinnastuisi toimintaan, jota meillä on jo nyt täydennyskoulutuksen piirissä.”
    Joka tapauksessa niin SYL:n Männistö, selvitysmies Jääskinen kuin rehtori Niiniluoto katsovat, että tilauskoulutuksen tulee kattaa yliopistoille siitä aiheutuvat kulut ja olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.
    Opetusministeri Sarkomaa lupaa, että uuden yliopistolain valmistelun aikana tullaan käymään ”tiivistä keskustelua yliopistoihmisten kanssa”.

Milka Sauvala
Kuvitus Saara Vaniala