”Ainakaan tällaista ei ole aikaisemmin Suomessa tehty”, Emily Cheeger arvioi Vuk-yhtyeensä tulevaa The Plains -levyä.
Eikä olekaan.
Vuk yhdistelee melankolista popmelodiikkaa, delta-bluesia, bulgarialaista lauluperinnettä, dancehall-rytmiikkaa ja sambaa – muun muassa. Kuvaus saattaa kuulostaa hämärältä, mutta lopputulos on taitavasti tehtyä, persoonallista ja yllättävän helposti lähestyttävää popmusiikkia.
Vukia on verrattu muun muassa Björkiin ja Einstürzende Neubauteniin, jotka Cheeger itsekin nimeää vaikutteikseen. Päälle hän on kuunnellut brasilialaista, haitilaista ja etiopialaista kansanmusiikkia.
Seuraavaksi kuunteluprojektiksi on suunnitteilla indonesialainen gamelanmusiikki. Eksoottista levyvalikoimaa ei ole tarvinnut etsiä kaukaa.
”Kirjastosta löytyy aivan kaikkea.”
25-vuotiaana Cheeger on jo melkoinen kosmopoliitti.
Hänen äitinsä on suomalainen pianisti ja isänsä amerikkalainen matemaatikko. Tytär asui lapsena Pariisissa. Sittemmin hän on opiskellut folkloristiikkaa Helsingissä sekä musiikkia ja multimediataidetta Yalessa Yhdysvalloissa.
Syksyllä hän aloittaa ohjaajan opinnot New York Universityn kuuluisan elokuvakoulun TISCH:n maisteriohjelmassa.
”Viihdyn paljon paremmin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Yalesta en erityisesti pitänyt”, Cheeger kertoo.
”Suomessa opiskelu on kuitenkin tuntunut pintaraapaisuilta. Täällä on ihania ihmisiä, jotka ovat todella omistautuneita alalleen, mutta esimerkiksi kirjallisuuden tenttiminen luennoista erikseen tuntuu järjettömältä. Yalessa kursseilla luettiin koko ajan, ja kaikesta keskusteltiin, tehtiin enemmän töitä.
Yalessa oli myös enemmän tilaa olla kiinnostunut eri asioista. Täällä tuntuu, että kaikkien pitää heti tietää mitä haluaa ja tehdä vain sitä.”
Vukin levyllä kaikki kappaleet ovat Cheegerin säveltämiä, sanoittamia ja sovittamia. Hän soittaa albumilla koskettimia, ksylofonia, haitaria, thereminiä, kalimbaa, kanteletta, munniharppua, kitaraa, bassoa ja rumpuja – muun muassa.
Suomalais-amerikkalaisen artistin mielestä elementtejä uudella tavalla yhdistelevä musiikki puree, koska ihmisillä ei ole valmiita suojakuoria sen varalle.
”Yllätyksellisyys ja koskettavuus kulkevat käsi kädessä.”
Cheeger kaipaa Suomeen enemmän musiikkia, jossa otetaan riskejä.
”Moni turvautuu ratkaisuihin, jotka on jo tehty aikaisemmin. Se on vähän laiskaa.”
Eikä siinä kaikki.
”Tuntuu myös, että täällä pinnalle nousevilla naisartisteilla on aina joku vitun taustatiimi varmistamassa, että he ovat riittävän salonkikelpoisia. Niilläkin joilla on oikeasti lahjoja ja potentiaalia. Se on tosi tylsää. Jotkut tietysti irrottautuvat siitä, mutta niistä artisteista tulee helposti tosi indiejuttuja.”
Indiemuusikkojen suurimpia haasteita on tavoittaa yleisö ilman levy-yhtiöiden massiivisten markkinakoneistojen apua.
”Onneksi aika moniin käytännön ongelmiin pystyy vaikuttamaan ruohonjuuritason työllä, sillä, että on itse aktiivinen.”
Vuk: The Plains (Next Big Thing) ilmestyy toukokuussa.
Jussi Valtonen
Kuva Stina Salin
