Alussa oli isä, äiti ja kaksi lasta. Ydinperhe. Nyt on äiti ja yksi lapsi. Tai kaksi isää ja kaksi lasta. Tai isä, äiti, yksi yhteinen lapsi sekä kolme lasta edellisistä liitoista. Ydinperhe ei enää ole ”tavallinen perhe”.
Yhteiskunta ei ole kuitenkaan pysynyt mukana muutoksessa. Tukijärjestelmät on rakennettu työssäkäyviä varten, kahden vanhemman perheille. Jälkikäteen niitä on paikkailtu sieltä täältä.
Tulokset ovat sen mukaiset. Kuten sivulla 14 kerrotaan, 27 prosenttia yksinhuoltajien perheistä elää köyhyydessä, kun vielä 1990- luvun puolivälissä määrä oli alle 10 prosenttia.
Köyhä on melko varmasti ainakin se, joka koettaa yhdistää yksinhuoltajuuden opiskeluun. Opiskelevista äideistä suuri osa saa äitiys- ja vanhempainvapaansa aikana minimipäivärahaa. Opiskelijatutkimus 2006:n mukaan opiskelijoista yksinhuoltajat joutuvat muita useammin nostamaan opintolainaa selvitäkseen arjen välttämättömistä menoista. Opiskelijaperheiden köyhyyttä ei ole tutkittu, mutta Tilastokeskuksen mukaan kaikista opiskelijoista 77 prosenttia eli 96 600 henkeä elää köyhyydessä.
Yksi yhteiskunnan toimivuuden mittari on, miten se kykenee uusiutumaan, miten se synnyttää uusia sukupolvia. Tällä hetkellä huolehditaan siitä, että suomalaisten synnytysikä nousee ja lapsiluku pienenee – samalla kysytään, kuka maksaa tulevaisuudessa verot ja eläkkeet.
Jos Suomeen tosiaan halutaan lisää lapsia, monipuoliseen perhepolitiikkaan tulee panostaa. Elinikäisen oppimisen yhteiskunnassa opiskelun ja perheen yhteensovittaminen ei ole marginaalikysymys, vaan koskettaa yhä useampaa jossakin vaiheessa elämää.
Opiskelijaperheitä auttaisi etuuksien, kuten minimiäitiyspäivärahan ja opintorahan korottaminen. Ainakin jälkimmäisen on lupailtu olevan tulevan hallituksen asialistalla.
Milka Sauvala
