Eduskuntavaalien – lähes Idolsin kokoisen mediatapahtuman – aattona puheenjohtaja Jyrki Katainen puhui meidän arvoista.
”Kokoomus käyttää ilmaisua meidän arvot, kun kukaan ei kehtaa sanoa, että koti, uskonto ja isänmaa”, Saska Snellman analysoi jälkeenpäin Hesarissa.
Katainen on kuitenkin puhunut myös kokoomuksen vanhasta retorisesta lellikistä, sivistyksestä.
Kansallisfilosofimme, suomalaisen puolueen jäsen J.V. Snellman piti sivistystä ensisijaisen tärkeänä hyvinvoinnin ja kansankehityksen kannalta. Hänelle kieli oli sivistyksen mittari, synonyymi isänmaalle. Suomen kielen laaja ja hienoviritteinen hallinta voitiin nähdä merkkinä sivistyneestä ja isänmaallisesta ihmisestä.
Voidaankin pohtia, mikä on suomalaiselle kulttuurille ja kansan suvereeniudelle tärkeintä; mitä J.V. Snellman sanoisi tänä päivänä?
Hän tuskin innostuisi isänmaallisuuttaan korostavien liikkeiden sivistyksestä. Eduskuntavaaleissa useampi puolue puolusti eritoten isän maata. Nämä Suomen kulttuurin ja puolustustahdon vaalijat tuntuivat olevan kaukana kielen ja sivistyksen oikeuttamasta kansallistunteesta.
Tunnen yhtä monta täydellistä suomea kirjoittavaa maahanmuuttajaa kuin oman kielensä oikein osaavaa nationalistia. Erityisesti yhdyssanavirheet ovat fennomaanien peruslapsus – puhumattakaan kielen nyansseista. Nykyiset isänmaalliset ovat pitkien hiihtolatujen päässä Suur-Suomi-aatetta viljelleen ja natsien kanssa veljeilleen V.A. Koskenniemen kielestä.
Kokoomuksen lähtiessä sivistysjahtiin varoituskellot soivat muutamassa asiassa: vuonna 1998 käydystä kirjastojen maksullistamiskeskustelusta syytettiin kokoomusta, joka onneksi kielsi asian. Toivottavasti muisti ei virkisty hallitusvastuussa.
Toiseksi, miten hallituksen rummuttamat veronalennusten paineet vaikuttavat jo muutenkin rapistuvaan koulutussektoriin?
Kolmantena mietityttää innovaatioyliopiston kehittäminen sivistysyliopiston kustannuksella. ”Uuden yliopiston ajatusta ovat mielessäni vauhdittaneet keskustelu Helsingin metropolialueen kilpailukyvystä, luovan talouden, luovan yhteiskunnan ja innovaatiojärjestelmän kehittämisestä”, kirjoittaa Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa EK:n Prima-lehdessä 9/2005.
Yrityskulttuurin tuominen yliopistoon on siis jo lähellä, terminologia rantautui jo.
Luovuus-sanan toistaminen tuo mieleen lapsen, joka on oppinut uuden sanan. Se on kiehtova eikä vaarallinen kuten taide tai sivistys. Sitä voidaan sotkea innovaatio-sanan kanssa elinkeinoelämän termeihin ja lopputulokseksi saadaan mitään tarkoittamaton, mutta retorisesti funktionaalinen luomus. Luovaa, eikö totta?
Koska kokoomus on onnistunut niin vaaleissa kuin hallitusneuvotteluissakin, odotamme sivistyksen toteutumistapaa. Puolueen sivistysideaa toteuttaa ainakin äänikuninkaan kirjallinen saavutus: Sauli Niinistö on kirjoittanut esipuheen Veltto Virtasen muistelmateokseen Vuodet graniittikaltereiden takana.
Ville Hytönen
Kirjoittaja on turkulainen runoilija ja Savukeidas Kustannuksen kapteeni.
Kirjoittajalle voi lähettää palautetta osoitteeseen ville.hytonen@savukeidas.com
