Vievätkö miehet Reilun kaupan rahat?

T:Teksti:

Perulaiseen Reilun kaupan yhteisöön Café Femeninoon eivät miehet pääse. Vuonna 2004 perustettuun kollektiiviin kuuluu yli 750 naista yli viidestäkymmenestä yhteisöstä. Yhteisö perustettiin, koska Reilusta kaupasta saatava lisäraha päätyi vain alueen miesten käyttöön.
    ”Naisten syrjintä köyhillä kahvintuottaja- alueilla on todella yleistä. Naiset eivät saa vaikuttaa perhettä koskeviin päätöksiin mitenkään. He ovat kuin huonekaluja”, Café Femeninon johtohahmo Isabel Uriarte Latorre sanoo kollektiivia esittelevässä dokumenttielokuvassa.
    Latorren mukaan naiset käyttävät tulonsa eri tavalla kuin miehet. He investoivat kotiin ja lasten koulutukseen. Tällä taloudellisen vallan lisäyksellä on ollut huomattava merkitys alueilla, joilla naisilla sanotaan olevan 70 prosentin mahdollisuus joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi.
    Café Femeninon kahvia ei Suomessa myydä, mutta pidetäänkö muiden täällä saatavilla olevien Reilun kaupan tuotteiden rahojen lopullisesta käytöstä kirjaa? Menevätkö ne pelkästään miesten taskuihin?
    ”Ei Reilun kaupan tuottojen käyttöä seurata yksittäisten tilojen tai perheiden osalta sen tarkemmin kuin Suomessa seurataan sitä, mihin ihmiset palkkansa käyttävät”, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiedotuspäällikkö Heidi Korva sanoo.
    Korvan mukaan Reilun kaupan kriteerit kieltävät kaikenlaisen syrjinnän, mutta käytännössä tätä on vaikea valvoa. Seurantaketju päättyy siihen, kun rahat kolahtavat viljelijäperheen tilille. ”Tiettyyn pisteeseen asti länsimaat voivat sanoa miten pitää toimia, mutta ei Suomessakaan pidettäisi siitä, jos joku tulisi sanomaan miten ansaitut rahat pitää käyttää”, Korva sanoo.
    ”Eivät nämä ongelmat koske pelkästään Reilua kauppaa, vaan ovat laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä.”

Jussi Pullinen

Café Femeninon toimintaa esittelevä dokumentti verkossa osoitteessa planetbeancoffee.com/CafFem