Suomen suosituimmassa verkkoyhteisössä Irc-galleriassa on varjovaalit. Äänestäneitä on jo yli 16 000. Vaaleissa menestyneimmät puolueet ovat vihreät ja kokoomus. Onko tämä tulevaisuuden puoluekentän kuva?
Ylä-Anttila: Pakko kai se on uskoa. Samansuuntaisia tuloksia nuorison varjovaaleista on saatu jo kun olin itse yläasteella. Oikeisto-vasemmisto- vastakkainasettelu jäsentää puoluekenttää yhä vähemmän, vaikka tutkimusten mukaan työntekijöiden ja työnantajien väliset ristiriidat ovat ihmisten mielestä korostuneet viime vuosina. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin jääneet puolustuskannalle.
Lundbom: Nuorten joukossa on entistä enemmän ihmisiä, jotka ajattelevat selkeän oikeistolaisesti. Samalla on entistä enemmän vihreästi ajattelevia. Kokoomus on onnistunut löytämään paikkansa tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa puheessa. Moni vasemmistolaisesti ajatteleva taas äänestää vihreitä.
Irc-gallerian varjovaaleissa demarien ja Vasemmistoliiton kanssa noin kymmenen prosentin kannatukseen ovat päässeet myös Perussuomalaiset. Mistä tämä kertoo?
Lundbom: Puolue puhuttelee ihmisiä ja artikuloi asiansa ajoittain selvästi. Siitä kertoo esimerkiksi Tony Halmeen suosio viime eduskuntavaaleissa. Toisaalta siihen kanavoituu myös tiettyä protestimieltä.
Ylä-Anttila: Yksi kysymys on, äänestävätkö Perussuomalaisten kannattajat vain maahanmuuttajia vastaan. Jos näin on, voidaan sanoa, että Suomi on jälkijunassa: muualla Euroopassa äärioikeistolla on jo pitkään ollut suosiota. Jos puolue kääntyy äärioikeistolaiselle linjalle, en usko, että se kasvaa kovin suureksi. Mutta jos he löytävät muuta tarjottavaa, voi kannatus nousta jopa tuosta kymmenestä prosentista.
Jos nuorten äänestysprosentti jää matalaksi, voi jo näissä vaaleissa olla enemmän yli 50-vuotiaita äänestäjiä kuin sitä nuorempia. Oikeusministeriö houkuttelee nuoria äänestäjiä uurnille jakamalla näille kyniä ja pipoja. Mitä mieltä olette, riittääkö tällainen?
Lundbom: Monenlaisiin asioihin pistetään nykypäivänä rahaa. Tärkeämpää olisi välttää, ettei nuorille tuoteta turhaumaa poliittiseen vaikuttamiseen. Vastajulkaistun opetusministeriön Sukupolvipolitiikka-kirjan aineistosta esimerkiksi selviää, että monet opiskelevat nuoret aikuiset ovat kypsiä siihen, ettei opintotuelle ole kaikista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tehty mitään.
Ylä-Anttila: Kaikkea saa kokeilla, jos vain samalla lupaa, että tehdään sellaisia rakenteellisia muutoksia, että ihmiset saavat positiivisia vaikuttamisen kokemuksia. Sitä työtä voi tehdä pipo päässä ihan yhtä hyvin kuin ilmankin.
Ville Seuri
Kuvitus Stina Salin
