Puolet opiskelijoista on köyhiä

T:Teksti:

Hiukan yli puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista eli vuonna 2006 EU:n köyhyysrajan alittavilla tuloilla. Tilastokeskuksen määrittämän pienituloisuuden rajan alitti yli 70 prosenttia opiskelijoista. Luvut selviävät 18.1. julkistetusta opetusministeriön Opiskelijatutkimus 2006 -julkaisusta.
    Opiskelijoiden tulotasossa tai toimeentulossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvun aikana. Tutkimuksen mukaan yhä useampi opiskelija kokee silti oman taloudellisen tilanteensa huonoksi. Taloudellisen tilanteensa hyväksi määrittelevien määrä on laskenut 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2000.
    ”Syynä voi olla se, että saman kokoisella opintotuella sai kuusi vuotta sitten hiukan enemmän. Voi tietysti myös olla, että opiskelijoiden vaatimukset ja odotukset ovat muuttuneet”, sanoo julkaisun laatinut tutkija Minna Viuhko.
    Hiukan useampi opiskelija kokee tällä hetkellä tulevansa toimeen huonosti kuin hyvin. Suurin osa opiskelijoista määrittelee kuitenkin tulevansa toimeen kohtalaisesti.

Korkeakouluopiskelijat tienaavat keskimäärin 733 euroa kuukaudessa. EU:n määrittelemä köyhyysraja on 750 euroa ja Tilastokeskuksen määrittelemä pienituloisuuden raja noin 1 000 euroa.
    Opiskelijoiden keskimääräiset menot ovat lähellä tulotasoa. Kuukaudessa kuluu keskimäärin 755 euroa, kun mukaan lasketaan vanhempien ja sukulaisten maksamat menot. Omaa rahaa opiskelijat kuluttavat keskimäärin 655 euroa kuukaudessa.
    Tulot jakautuvat opiskelijoiden kesken hyvin epätasaisesti. Opetusministeriön tutkimus osoittaa niiden vaihtelevan nollan ja muutaman kymmenentuhannen euron välillä. Yli 1 000 euroa kuussa tienaavia oli 25 prosenttia vastaajista ja alle 400 euroa kuussa tienaavia 8 prosenttia vastaajista.
    Tutkimuksesta ilmenee myös, että miesten ja naisten väliset tuloerot ovat havaittavissa jo opiskeluaikana. Kuukausittainen tuloero on kasvanut hiukan vuodesta 2003, mutta on edelleen melko pieni, 30 euroa miesten hyväksi.

Opetusministeriön julkaisussa kysyttiin myös opintotuen ja -lainan nostamisesta sekä opiskelijoiden työssäkäynnistä.
    Liki 80 prosenttia korkeakouluopiskelijoista nosti vuonna 2006 jotakin osaa opintotuesta.
    Opintolainaa ottivat edelleen harvat. 37 prosenttia opiskelijoista ilmoitti ottaneensa joskus opintojensa aikana lainaa. Luku on samansuuruinen kuin vuoden 2003 edellisessä Opiskelijatutkimuksessa.
    60 prosenttia lainaa nostaneista sanoo käyttäneensä sitä välttämättömyysmenojen kattamisen. Liki puolet niistä vastaajista, jotka eivät nostaneet lainaa, ilmoittavat olevansa haluttomia elämään lainarahalla.

Opiskelijoiden työssäkäynnissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Vain 13 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, ettei ollut tehnyt kuluneena vuonna palkkatöitä. Töitä tehdään useimmiten opiskelun ohessa tai lomilla.
    ”Tutkimus antaa osviittaa siitä, ettei vähäinen työssä käyminen välttämättä hidasta valmistumista. Ongelmia tulee vasta kun työ on kokopäiväistä”, Viuhko sanoo.
    Opiskelijatutkimus 2006 toteutettiin maalis – huhtikuussa internetkyselynä. Tutkimukseen osallistui 4 324 suomalaista yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Elina Kervinen
Kuva Stina Salin

Haaveina ulkomaanmatkat ja kasvohoito

”Luksusta on käydä joskus ulkona syömässä. Tosiluksusta olisi päästä kosmetologille tai matkalle”, sanoo kehitysmaatutkimusta opiskeleva Anni Paltta, 27.
    Paltta elää opintotuen asumislisän, omien säästöjensä ja vanhemmilta lainattujen rahojen turvin. Tällä hetkellä rahat eivät riitä uusiin vaatteisiin tai kovin laadukkaaseen ruokaan.
    ”Koen tulevani toimeen hyvin, vaikka olenkin köyhä. Valmistun kuukauden päästä ja toivon saavani töitä mahdollisimman pian. Mutta vaikka jäisin alkuun työttömäksi, elintasoni nousisi nykyiseen verrattuna”, hän toteaa.
    Maantieteen opiskelija Sofia Räsänen, 25, säästää kaikki liikenevät rahat matkustamiseen.
    ”Aika hyvin pärjään tälläkin tavalla. En esimerkiksi pistä rahaa baareihin, vaan aloittelen kotona.”
    Räsäsen mielestä opiskelijan on jossain määrin syytä kestää pienituloisuutta, mutta nykyinen tilanne vaatii jo muutosta.
    ”Pidän itseäni köyhänä tässä valtiossa. Sitä tulee vihaiseksi yhteiskuntaa kohtaan, kun opiskelijoita kohdellaan näin”, hän viittaa opintotukeen ja tulorajoihin.
    Osteopaatiksi Stadiassa opiskeleva Janne Päivikkö, 27, kertoo tulevansa toimeen erinomaisesti.
    ”Mutta olenkin perinyt isäni viisi vuotta sitten. Käyn myös siivoamassa vanhusten luona 20-30 tuntia kuukaudessa. Siitä saatujen tulojen ja opintorahan lisäksi säästöistä menee muutama sata euroa kuussa.”

Milka Sauvala