Keskustakampuksen kirjastot yhdistetään vuoden 2010 alussa

T:Teksti:

Keskustakampuksen kirjastot yhdistetään vuoden 2010 alussa. Opiskelijakirjastosta ja tiedekuntakirjastoista muodostetaan yksi hallinnollinen kokonaisuus. Samalla keskustaan pyritään muodostamaan kampuskirjasto, jossa tiedekuntakirjastojen kokoelmat olisivat saman katon alla.
    Kansalliskirjastoa, entistä Helsingin yliopiston kirjastoa, yhdistyminen ei koske.
    Yliopiston konsistori päätti yhdistymisestä elokuun 16. päivä. Kirjastojen yhdistymistä valmistelevat työryhmät aloittivat toimintansa marraskuussa. Jos tila keskustan kampuskirjastolle löytyy, siirtyvät tiedekuntakirjastot ja laitoskirjastot historiaan. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan muutto ei koskisi keväällä 2005 Minervaan Siltavuorenpenkereelle muuttanutta käyttäytymistieteiden kirjastoa.

Keskustan kampuskirjaston muodostaminen on osa laajempaa yliopiston kirjastorakenteen uudistamista. Kirjastot järjestetään vuoden 2010 alusta lähtien joko yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi tai neljäksi kampuskirjastoksi. Päätös siitä, kumpaan malliin siirrytään, tehdään selvitysten jälkeen syksyllä 2007.
    Kumpulassa, Viikissä ja Meilahdessa on jo kampuskirjastot, joten noiden kirjastojen asiakkaille uudistus ei juuri näy. Keskustakampuksella sitä vastoin toimii tällä hetkellä 18 hyvin erilaista kirjastojen toimipistettä. Niistä pienimpiä ovat humanistisen tiedekunnan entiset laitoskirjastot ja suurin Opiskelijakirjasto, josta lainataan yli puolet yliopiston kirjastojen kotilainoista.
    ”Mikäli kirjastoille löytyy yhteinen tila, uudistus tarkoittaa sitä, että välimatka kirjastoon kasvaa”, sanoo vt. tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Heli Myllys yliopiston hallintovirastosta.
    ”Toisaalta sitten suuri valikoima on saatavissa samasta osoitteesta eikä kirjojen perässä enää tarvitse juosta ympäri kampusta.”

Myllyksen mukaan uudistuksen taustalla ovat valtionhallinnon tuottavuusvaatimukset. Samaan aikaan myös kirjastoille asetetut vaatimukset ovat lisääntyneet. Elektroninen julkaiseminen, kansainvälistyminen ja tieteenalojen entistä eriytyneemmät tietopalvelut lisäävät kirjastojen työtaakkaa.
    ”Kirjaston rakenteen kehittäminen on ratkaisu tähän. Ohentamalla hallintoa ja keskittämällä tehtäviä voidaan kirjahankintoihin ja yksilöllisiin lähipalveluihin satsata lisää.”
    Rakenteellisen uudistuksen yhteydessä on tarkoitus keskittää esimerkiksi hankintapalveluita. Ehdotukset hankittavasta tieteellisestä kirjallisuudesta tulisivat yhä suurelta osin tiedekunnilta ja laitoksilta, mutta kirjojen tilaaminen ja luettelointi tehtäisiin keskitetysti yhdessä paikassa.
    Uudistuksen taustalla on myös kirjastojen henkilökunnan vanheneminen. Vuoteen 2011 mennessä yliopiston kirjastojen 250 työntekijästä viidennes eli noin 50 henkilöä jää eläkkeelle. Kaikkia virkoja ei aiota täyttää uudelleen.
    ”Osa viroista lakkautetaan, osa taas kohdennetaan uusiin toimipaikkoihin tai tehtäviin”, kertoo Myllys.
    ”Lakkautettavista viroista yli jäävät varat voidaan sitten käyttää aineiston hankintaan ja henkilökunnan palkkojen nostamiseen.”

Uutta paikkaa keskustan kampuskirjastolle ei vielä tiedetä, mutta suunnitelmia on jo tehty.
    ”Olemme kartoittaneet erilaisia vaihtoehtoja”, kertoo yliopiston tekninen johtaja Anna-Maija Lukkari, muttei suostu paljastamaan sen enempää.
    Kirjastojen yhdistäminen vaatii joka tapauksessa valtavan tilan. Opiskelijakirjaston pinta-ala on 4 500 neliömetriä. Keskustan tiedekunta- ja laitoskirjastot, Minerva poisluettuna, taas käsittävät 8 500 neliömetrin alan.
    Lukkarin mukaan tilantarve vähenee tosin kampuskirjastossa hieman, sillä nykyään hajautetusti hoidettavia tehtäviä, kuten hallintoa, voidaan yhdistää.

Laitoskirjastojen lopettamisen pelätään vaikeuttavan opetusta

Yliopiston laitoksilla keskustan kampuskirjaston muodostaminen on kirvoittanut myös katkeria kommentteja. Monelle tutkijalle laitoksen kirjasto on toiminut käsikirjastona. Sinne on hipsuteltu tohvelit jalassa.
    ”Laitoksilla pelätään, että kirjasto etääntyy tutkijoista ja tieteenalastaan”, sanoo Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja, kirjastosihteeri Elisa Hyytiäinen.
    Kumpulassa ja Meilahdessa kampuskirjasto toimii Hyytiäisen mukaan hyvin, sillä kampuksilla on vain yksi tiedekunta.
    Keskustakampuksen kirjastossa toimisi viisi eri tiedekuntaa, joista jokaisella on omat erikoisvaateensa. Näissä tiedekunnissa kirjoilla on usein merkittävämpi rooli tutkimuksessa ja opetuksessa kuin muilla kampuksilla. Laaja käsikirjasto on opetuksessa välttämätön.
    ”Tiedekuntien erityisvaatimukset ja etääntymisen riski tulee ottaa huomioon, kun yhdistymistä suunnitellaan”, sanoo Hyytiäinen.
    Yliopiston kirjastotoimikunnan puheenjohtaja, vararehtori Hannele Niemi tunnustaa huolet todellisiksi. Tenttikirjojen ja opetuksen yhteydessä tarvittavan kirjallisuuden tulisi olla tentaattoreiden saatavilla.
    ”Esimerkiksi laina-ajoissa voidaan joustaa tai varata kirjoista kurssikohtaisia lainaosuuksia.”
    Niemen mukaan uusia palveluita suunnitellaan tarkemmin sitten, kun kampuskirjaston tilaongelma on ratkaistu.

Ville Seuri
Kuva: Stina Salin

Ylioppilaslehti kysyy: Mitä mieltä kirjastopalveluista?

Oletko tyytyväinen opiskelijoille suunnattuihin kirjastopalveluihin?
Kyllä 84 %
En 16 %

Oletko jäänyt ilman tarvitsemaasi tenttikirjaa?
Jatkuvasti 15,3 %
Joskus 54 %
Harvoin 22,9 %
En koskaan 7,8 %

Tarjoavatko yliopiston kirjastot oman alasi tutkimuskirjallisuutta?

Erittäin monipuolisesti 11,1 %
Riittävän monipuolisesti 71,1 %
Suppeasti 16,6 %
Erittäin suppeasti 1,2 %

Käytätkö Opiskelijakirjaston palveluita? (H3 Kaisaniemessä)

Kyllä 72,6 %
En 27,4 %

Käytätkö tiedekuntasi, laitoksesi ja/tai yksikkösi kirjastoa?

Kyllä 92,6 %
En 7,4 %

Kirjastopalveluista sanottua

”Kannatan ehdottomasti yliopiston kirjastojen yhdistämistä! Silloin ei tarvitsisi ravata viidessä kirjastossa muutaman kirjan perässä, vaan kaikki tarvitsemansa palvelut saisi saman katon alta.”
    ”Laitoksemme kirjasto toimii erinomaisesti, koska se on vain oman alan opiskelijoiden käytössä (lukutilaa riittää) ja kirjat ovat vuorokausilainoja.”
    ”Olen monesti joutunut kopioimaan kokonaisia kirjoja, koska kurssikirjoja ei vain ole ollut vapaana. Onneksi kirjoista on yleensä yksi tai kaksi `ei kotilainaan` -kappaletta. Koko kirjan kopioiminen tuntuu silti aika hullulta.”
    ”Sähköpostimuistutukset rulettaa, sakkomaksuni ovat vähentyneet selvästi.”
    ”En ole vielä tarvinnut kirjastoa. Opiskelen vasta toista vuotta.”
    ”Helsingin yliopiston kirjastolaitos on toimintakulttuuriltaan niin paikalleen jämähtänyt ja vanhanaikainen, että ei toista löydy. Henkilökunta ei ole kuullutkaan sellaista sanaa kuin asiakaspalvelu.”
    ”Gradua tehdessäni olen tosiaan yllättynyt siitä, miten runsaasti esimerkiksi aikakausijulkaisuja erityisesti Kansalliskirjaston uumenista löytyy. Myös kirjaston palvelualtis ja ystävällinen henkilökunta ansaitsee erityiskiitoksen ja varmasti myös palkankorotuksen.”
    ”Opiskelijakirjasto on muuten ihan tyydyttävä, mutta kurssikirjat ovat joskus kammottavan saastaisia (kahvia kaatunut sivuille, kellastuneita, tupakanhajuisia, teksti miljoonan erivärisen alleviivauksen peitossa). Lisäksi tietyillä aloilla ihmiset näyttävät erikoistuneen piilottelemaan `ei kotilainaan` -kappaleita kurssikirjoista.”