Yliopistoliikunnan vuosimaksu nousi syksyn alussa 49 eurosta 58 euroon. Lisäksi monista syksyn tanssitunneista on vielä pulitettava 20-45 euron kurssimaksu. Miksi näin, liikuntasuunnittelija Marjo Hede?
Liikuntamaksuun kuulu vien tuntien lisäksi tarjoamme erikoispalveluja, joiden käyttäjiltä peritään lisämaksu. Toinen vaihtoehto olisi jättää kurssit pitämättä tai nostaa liikuntamaksua lisää. Nyt nousu johtui uusista investoinneista, joilla tähtäämme tasa-arvoisiin palveluihin kaikilla kampuksilla.
Kurssimaksu koskee lähinnä jatkotason tunteja. Voisi väittää, että ilmaisille alkeiskursseille yritetään ensin ahnehtia mahdollisimman paljon väkeä ja koukkuun jääneiltä peritään sitten lisämaksu. Miksei Yliopistoliikunta tue köyhää opiskelijatanssijaa, joka haluaa kehittyä?
Tavoitteemme on, että liikunnasta tulisi osa mahdollisimman monen yliopistolaisen elämää. Haluamme tarjota mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja maksutta. Jos sitten haluaa jatkaa, voi jatkaa meillä tai muualla. Tarkoitus ei ole perustaa tanssistudiota eikä tehdä tanssitaiteilijoita.
Maksullisia ovat kuitenkin myös monet alkeiskurssit, kuten aikuisbaletti, breakdance, capoeira, jazz-tanssi ja rentoutus.
Maksu on riippuvainen lajista. On lajeja, joiden etenevä luonne vaatii kurssimuodon. Pienryhmä on silloin järkevin vaihtoehto. Osa on myös valmis maksamaan siitä, että saa takuuvarman kurssipaikan ja henkilökohtaista opetusta.
Tanssituntien opettajat eivät kuitenkaan tienaa maksullisista kursseistaan yhtään ylimääräistä. Mihin kurssimaksutulot käytetään?
Ne käytetään yleisesti ohjaajien palkkioihin. Voittoa emme missään tapauksessa tee. Sitä paitsi hinnathan ovat todella edullisia, kun niitä vertaa tanssistudioiden hintoihin. Teemme parhaamme tarjotaksemme mahdollisimman monelle kiinnostavia lajeja edullisesti.
Johanna Pohjola
