Pääkaupunki elää vahvaa nousukautta. Varsinkin matalapalkka- alojen työtä on tarjolla valtavat määrät.
Suomi on hoitanut oman koulutus- ja työvoimapolitiikkansa niin hyvin, että suomalaisista työttömistä suurin osa on syrjäytyneitä tai asuu syrjäseuduilla. Siksi monet matalapalkka-alojen firmat karsastavat suomalaisia työnhakijoita.
Jos syntyperäinen suomalainen pyrkii täysipäiväiseksi siivoojaksi, työnantaja miettii, miksi hakija ei ole saanut paremmin palkattua työtä. Työnantaja pelkää saavansa juopon ja epäluotettavan työntekijän riesakseen ja suosii samaan työhön ulkomaalaista.
Jos ulkomaalainen on Suomessa turvapaikanhakijana yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai perheenjäsenen oleskeluluvalla, hän saa tehdä töitä niin paljon kuin jaksaa millä palkalla tahansa. Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä töitä 25 tuntia viikossa. Näitä lupia voi hakea Suomesta käsin, paitsi jos on toisen ulkomaalaisen perheenjäsen.
Sen sijaan työntekijän oleskelulupaa tulee hakea omasta kotimaasta käsin. Hakemuksen reitti on suurlähetystö – työvoimatoimisto – Ulkomaalaisvirasto – suurlähetystö. Jokainen käsittelyvaihe sisältää jonotusta, ja ulkomaalainen joutuu odottamaan yli puoli vuotta kotimaassaan.
Jos siivoojan palkka on 1 200 euroa kuukaudessa, matka Suomeen hakemaan töitä ja takaisin kotimaahan odottelemaan lupaa tulee kalliiksi. Pienikin koeluonteinen työn teettäminen ilman oleskelulupaa on rikos, eikä siitä kiinni jääneellä työnantajalla ole asiaa julkisiin tarjouskilpailuihin.
Sekä työnantajan että työntekijän kannalta onkin edullisinta, että vierastyöläinen tulee Suomeen turvapaikanhakijana. Hän sepustaa säälittävän tarinan, tekee Suomessa yötä päivää töitä, sulloo itsensä asumaan pieneen yksiöön kymmenen maanmiehensä kanssa ja lähettää jokaisen ylimääräisen pennin suvulleen kotiin.
Jos Ulkomaalaisvirasto ei usko turvapaikkatarinaan, työläinen karkotetaan kotimaahansa. Vasta karkotus aiheuttaa isompia kuluja Suomen veronmaksajille. Työntekijästatukseen verrattuna turvapaikanhakija säästää pitkät odotteluajat kotimaassa mutta joutuu maksamaan isot summat salakuljettajille.
Sisäministeriön iskulause on, kuinka turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on vakava uhka. Sallimalla työntekijän oleskeluluvan hakemisen Suomesta käsin saataisiin painetta pois turvapaikkajonoista. Työt tulisivat tehtyä, valtio saisi verotuloja ja turvapaikkajärjestelmä palvelisi todellisia poliittisia pakolaisia. Nuoret ulkomaalaiset miehetkään eivät menisi mummojen kanssa naimisiin ainoastaan saadakseen tehdä töitä Suomessa.
Viranomaisten armoilla olevat turvapaikanhakijat ovat verottajan unelma, koska he maksavat veroja mutta heidät voidaan karkottaa koska tahansa. Leskimummon naittaminen työhaluiselle nuorukaiselle on kätevä tapa järjestää vanhuuden sosiaaliturva. Eli kuka tässä käyttää väärin ja mitä?
Ville Hoikkala
ville.hoikkala@holdmep.fi
Kirjoittaja on Keravalla asuva kristillisdemokraatti lakimiesyrittäjä ja ihmisoikeusaktiivi.
