Barrikadeilla taideopetuksen puolesta

T:Teksti:

”Weela tsiigi komo patata”, raikui Eduskuntatalon edustalla 29. maaliskuuta. Mielenosoittajien joukko alkoi hytkyä hyväntuulisesti, kun näyttelijä Eija Ahvo opetti taideaineiden manauksen oudot sanat ja kannusti kaikkia liittymään loitsuun.
    Taide oli mukana monin tavoin Taideteollisen korkeakoulun ja Sibelius-Akatemian taidekasvatuksen opiskelijoiden järjestämässä mielenosoituksessa. Koulujen ja yliopistojen taideopetuksen asemaa puolustettiin puheiden lisäksi kuorolaulun, sambatanssin ja performanssiesityksen voimalla. Linnanmäen sirkuskoululaiset ilahduttivat tempuillaan, ja sanataiteen puolesta esitettiin runo.
    ”Tuntuu kummalliselta, että taideaineita joutuu puolustamaan. Eihän kukaan kyseenalaista, onko vaikka matematiikka tärkeää”, sanoivat Sibelius-akatemiassa musiikkikasvatusta opiskelevat Anna Hietala, Sara Suvela ja Saara Korkalainen . Tyttöjen vihreässä kyltissä luki ”taide on tietoa”.
    Puheita ja esityksiä sivummalla seurannut TaiK:n taidekasvatuksen fuksi Sanna Turunen piti tapahtumaa onnistuneena. Hän korosti, että taide on osa ihmistä ja tärkeä tunteiden ilmaisun kanava. ”Taideaineiden puolustaminen on minulle ennen kaikkea arvokysymys.”
    Turunen ihmettelee taideaineiden hyödyllisyyden väheksyntää.
    ”Esimerkiksi kuvaamataitoon liittyy myös mediakasvatusta. Siinä oppii tulkitsemaan ja ymmärtämään maailmaa, jossa elämme.”
    Yksi mielenilmauksen puhujista oli PMMP:n Paula Vesala . Räväkkä poppari opiskelee Sibelius-akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla. Hän on tutustunut taideaineiden opetuksen arkeen tehdessään sijaisuuksia peruskouluissa.
    ”Opettajienhuoneessa törmää usein ajatukseen, että taideaineet olisivat vain välipala. Ja kun oppilailta pyytää, että voisitteko nimetä yhden suomalaisen kansanlaulun, niin yleensä ei onnistu.”


”Trapetsi joka kouluun!” Opiskelijat Kylmä ja Kalma puolustavat koulujen taideopetusta.

Mielenilmauksen järjestäneet ainejärjestöt toivovat julkista keskustelua taideaineiden asemasta.
    ”Haluamme kouluihin enemmän taidekasvatusta ja päteviä opettajia”, sanoo TaiK:n taidekasvatuksen opiskelijoiden KOOMA ry:n puheenjohtaja Petra Bergström .
    Ala-asteella esimerkiksi kuvataidetta opettaa usein luokanopettaja, joka on opiskellut oppiainetta vain muutaman opintoviikon.
    ”Se on tosi marginaalista, kun koko koulutus kestää viisi tai kuusi vuotta.”
    Yläasteella taideaineita opetetaan kaikille vain seitsemännellä luokalla. Sen jälkeen ne kilpailevat valinnaisina aineina oppilaiden ajasta esimerkiksi vieraiden kielien kanssa. Vuonna 2001 yläasteen valinnaisaineiden osuus kutistettiin 20 viikkotunnista 13:een.
    ”Kaikki aineet eivät mahdu oppilaan lukujärjestykseen, vaikka kiinnostusta olisikin”, Bergström toteaa.
    Opetusministerille luovutettiin 30.3. adressi taideaineiden opetuksen puolesta. Siihen oli kertynyt yli 16 000 allekirjoitusta.
    Myös Helsingin yliopistossa on käyty keskustelua luokanopettajiksi ja lastentarhanopettajiksi opiskelevien sivuaineista. Kaikkien taideja taitoaineiden sivuaineopetusta oltiin rajoittamassa niin, että niiden opetusta olisi vain joka toinen vuosi. Puheja draamakasvatusta ei olisi järjestetty seuraavana kaksivuotiskautena lainkaan. Päätös kuitenkin kaatui. Laitosjohtoryhmän opiskelijajäsen Jori Pitkänen kertoo, että sivuaineopetuksen kohtaloa selvitellään vielä.

Suvi Uotinen
Kuva Satu Haavisto