Varo sormeasi! Todennäköisesti siinä kiertää juuri tällä hetkellä Kalifornian yliopiston patentoima geeni.
Yhdysvaltalaiset tutkijat Kyle Jensen ja Fiona Murray julkaisivat lokakuussa Science-tiedelehdessä artikkelin, jonka mukaan Ihmisen 23 688 geenistä 4 382 on patentoitu. Eli siis 20 prosenttia geeneistä kuuluu lääkeyhtiöille tai yliopistoille. Kalifornian yliopistolla on yksin yli tuhat patenttia.
Käytännössä pelkkää geeniä ei voi patentoida.
”Patentin voi saada vain silloin, jos keksii, miten jotain geeniä voi edes teoriassa hyödyntää tuotannossa”, Kansanterveyslaitoksen emeritusprofessori Matti Sarvas sanoo.
Lisäksi geenin vaikutuksista pitää olla selkeää tutkimusnäyttöä. Itsestäänselvyyksiä ei myöskään voi patentoida.
Suomessa on myös patentoitu geenejä, mutta ei niin paljoa.
”Amerikoissa tutkijat ovat kärkkäämpiä katsomaan taloudellisen hyödyntämisen perään. On toki meilläkin edistytty tässä asiassa”, sanoo Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Ismo Ulmanen.
Tutkijat eivät ole vakuuttuneita patentoinnin hyödyllisyydestä.
”Pelkän tämän geenisekvenssin hyödyntäminen on monesti aika ison työn takana. Se ei ole mikään erinomainen rahasampo.”
Geenien patentoiminen saattaa myös aiheuttaa ongelmia. Sarvas sanoo, että patentointi hidastaa tutkimustulosten julkistamista ja sitä kautta kehitystä. Myös yhdysvaltalaistutkijat Jensen ja Murray pelkäävät samaa asiaa.
Ulmasen mukaan ilman patentteja teollisuutta ei saada tekemään tuotteita ja keksinnöistä ei tule julkisia.
Entäs tavallinen makkaranpurija? Pitäisikö hänen olla huolissaan geeniensä patenteista?
”Ei. Ei kukaan omista geenejä. Patentti antaa vain oikeuden hyödyntää geenejä joihinkin tarkoituksiin”, Ulmanen sanoo.
Esa Mäkinen
Kuva Reetta Kyttä
