Nyt puhuu opetuslapsi

T:Teksti:

Mihinpä sitä kalastuskoululainen muualle työharjoitteluun menisi kuin ekofilosofi-kalastaja Pentti Linkolan nurkkiin?
    Eero Alénin valitsema tie ei ainakaan ole ollut helpoin mahdollinen. Syksyyn 1994 ajoittuvaa päiväkirjaa rytmittävät loputtomat tarinat hyiseltä järvenselältä, jossa nuori opetuslapsi soutaa voimiensa rajoilla ja kuuntelee hampaita kiristellen huonosta soutamisesta sättivää mestariaan.
    Linkola on tullut kuuluisaksi saarnaamalla ihmiskunnan tuhoavan toiminnallaan väistämättä maapallon ja vaatimalla maailman väkiluvun rankkaa laskua. Linkolan ajatuksissa ihminen ei ole luomakunnan herra ja kaikkien pitäisi laskea kulutustasonsa äärimmäiseen minimiin.
    Linkolan ajatukset ovat saaneet kansainvälistä huomiota, mutta toisaalta hän on myös herättänyt pahennusta epäortodoksisilla lausunnoillaan. Viimeksi joulukuussa Linkola kyseli tamperelaisessa Aikalainen-lehdessä, että oliko natsi-Saksassa muuta pahaa kuin että se hävisi toisen maailmansodan.

Vaikka Linkolan ajatukset ovat monille tuttuja, hänen yksityinen puolensa on vieraampi. Linkolalla on pieni opetuslasten piiri, jota viehättää se, että filosofi elää ainakin suunnilleen niin kuin saarnaa.
    Linkola tuntuu elävän maailmassa, jossa ajalla ja kiireellä ei ole väliä. Laskiessaan ja nostaessaan verkkoja hän välillä tipauttelee suustaan viisauksia, joita opetuslapsi ahmii ja pohtii.
    Soutajan päiväkirja on hypnoottisen hyvin kirjoitettu. Linkolasta piirtyy kuva äreänä vanhentuvana miehenä, joka riitelee tulevan ex-vaimonsa kanssa siivoamisesta. Toisaalta filosofin lapsenomainen suklaanhimo ja taipumus syödä pilaantuneita kaloja ovat yllättäviä pehmeitä piirteitä.

Itse kirjoittaja Eero Alén jää lähinnä statistin osaan kirjassa. Hänen väsymyksensä ja turhautumisensa ovat kyllä helposti samaistuttavia: kaupunkilaiskloppi tekemässä miesten töitä.
    Jännittävää tekstissä on lukea idealismin ja vakaumuksen välisestä erosta. Idealismi vie Eero Alénin syksyksi soutamaan hyiselle järvelle, vakaumus pitää Linkolan siellä vuodesta toiseen.

Esa Mäkinen
Eero Alén: Linkolan soutajan päiväkirja. Sammakko 2006.