Valmistuminen on vaikeaa

T:Teksti:

Opiskelijaelämä on muuttunut. Opiskelijat ovat keskenään erilaisia yksilöitä, mutta heidän elämäänsä leimaavat projektimaisuus, tilapäisyys, erilaiset pakot, runsaat mahdollisuudet ja kilpailu.
    Näin toteaa Sitran lokakuun puolivälissä julkistama raportti Valmistumisen vallihaudalla – opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa.
    Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön ja Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Eija Mannisenmäki ja Maarit Valtari keräsivät raporttiin opiskelijoiden omia kokemuksia tilanteestaan. Lähiaikoina opiskelleelle raportti ei tarjoa mitään kovin uutta, mutta entä niille, jotka päättävät opiskelijoiden asioista? Raportti lähetetään kaikille ministereille ja kansanedustajille sekä lisäksi kirjastoihin ja tutkimuslaitoksiin.
    Ohjelmajohtaja Antti Hautamäki Sitrasta uskoo, että raportti vaikuttaa opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon.

Kirja huomauttaa, että joidenkin opiskelijoiden valmistuminen vie hurjasti aikaa. Yhteiskunnan pitäisi kuitenkin antaa opiskelijoiden hakea ja hapuilla rauhassa. Se on tärkeää monien aikuistumisprosessissa. Tutkijat suosittavat, että opiskelijoiden saamiseksi ulos yliopistolta opettajien määrää pitäisi lisätä ja työharjoittelua kehittää. Myös opintotukeen ja muihin etuuksiin pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Mekaanisilla keinoilla, kuten opintoaikojen rajauksilla, ei päästä pitkällekään.
    Hautamäen mukaan opiskelijoita ymmärtävä ote oli välttämätön.
    ”Suunnitelmat eivät toimi, jos opiskelijoiden maailmaa ja siellä vaikuttavia tekijöitä ei tunneta”, hän sanoo.
    Opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Koski on raportista hyvillään, vaikka ei siitä juuri uutta oppinutkaan. Hän toivoo raportin edistävän julkista keskustelua.
    ”Opiskelijoiden tilanteeseen liittyvät asiat kuuluvat kyllä päättäjien korviin, mutta julkisessa keskustelussa ehkä järjestelmän näkökulma hallitsee”, hän sanoo.
    Raportin arvoa päätöksentekijälle hän ei pidä kovin suurena.
    ”Parannusehdotukset ovat sitä tasoa, että kehittää ja parantaa pitää. Ihan hyviä ehdotuksia, mutta ei kovin konkreettisia”, Koski sanoo.

Elina Venesmäki