Teini-ikäisten kovaa maailmanpolitiikkaa

T:Teksti:

Jos suomalaiset 14-vuotiaat johtaisivat maailmaa, he pitäisivät kuolemanrangaistukset voimassa, viisveisaisivat terroristien epäinhimillisestä kohtelusta ja tekisivät lopun taloudellisten pakotteiden käyttämisestä konfliktien ratkaisussa.
    Tähän suuntaan viittaa lääketieteen opiskelijoiden toteuttama kansainvälinen PeaceTest-kysely. Kyselyyn osallistui vajaa 700 kahdeksannen luokan oppilasta eri puolilta Suomea. Kyselyssä nuoret ottivat kantaa väitteisiin, jotka koskivat muun muassa sodankäyntiä, rasismia ja ihmisoikeuksia.
    Kyselyn tulokset ovat osittain hämmentävät. 41 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että terroristit eivät ansaitse tulla kohdelluksi inhimillisesti. Eri mieltä oli vain 21 prosenttia.
    42 prosenttia oppilaista piti kuolemantuomiota oikeutettuna, kun sitä vastusti vain 33 prosenttia.
    Myös sodan oikeutusta koskevien väitteiden kohdalla asenteet olivat paikoittain hätkähdyttävät. 35 prosenttia oli sitä mieltä, että uhkaavaksi koettuun valtioon on oikeus hyökätä, jotta uhkaaja ei ehdi hyökätä ensin. Viidenneksen mielestä ihmisellä on oikeus puolustaa omaisuuttaan tappamalla.

Apulaislehtori Ilkka Mäkinen Hyrylän yläasteelta on yllättynyt kyselyn tuloksista.
    ”En usko, että omassa koulussa prosentit olisivat noin suuret.”
    Mäkisen mukaan ajankohtaisia asioita käsitellään monien oppiaineiden tunneilla ja oppilaat ottavat ne usein itsekin esiin.
    ”Oppilaiden käsitykset vastaavat sitä, minkälaista tietoa he tiedotusvälineistä saavat. Tuskin kovin monessa kodissa näistä asioista laajemmin keskustellaan”, Mäkinen arvelee.
    Kyselyn antama kuva nuorten arvomaailmasta ei kuitenkaan ole ihan niin synkkä kuin muutamat vastaukset antavat ymmärtää. Enemmistö ei esimerkiksi kannattanut asuinalueiden jakamista etnisen alkuperän perusteella. Enemmistö piti myös rasismin poistamista ja suvaitsevaisuuden lisäämistä tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä ja uskoi asevoimien käytön aiheuttavan enemmän kärsimystä kuin ehkäisevän sitä.
    Ilkka Mäkisen mukaan nuorten asenteet ovat itse asiassa viime vuosina pehmenneet. Lamavuosina arvomaailma oli kovempi.
    PeaceTest-kysely ei juurikaan kerro nuorten asenteiden muutoksista, sillä otanta ja osittain kysymyksetkin muuttuvat joka vuosi. Muiden maiden tulokset eivät vielä ole selvillä.

Kansainvälisellä diplomatialla tuntuu olevan heikko imago teinien keskuudessa. Yli puolet ei osannut ilmaista kantaansa väitteeseen: ”Kansainvälinen diplomatia voi auttaa meidän ja muiden valtioiden välisten konfliktien ratkaisussa.”
    Kun kansainvälisen diplomatian paikalla oli YK, ”en osaa sanoa” vastauksia oli edelleen lähes 40 prosenttia.
    Kansainvälisen tuomioistuimen mahdollisuudet kiistojen ratkaisijana ovat 14- vuotiaille myös hämäriä. Lähes puolet jätti ottamatta kantaa väitteeseen: ”Kansainvälinen tuomioistuin voi auttaa rankaisemaan meidän ja muita valtioita edustavien vihollisten välisiä konflikteja.”
    Vastauksiin voidaan tarjota selitykseksi sitä, etteivät kahdeksasluokkalaiset tiedä, mitä kansainvälisellä diplomatialla tarkoitetaan. Oppilaita ei valmisteltu mitenkään kyselyyn vastaamiseen, vaan keskustelua käytiin vain lomakkeen täyttämisen jälkeen.
    PeaceTestin koordinaattori Venla Lehti myöntääkin kyselyn tuloksia esittelevän raportin esipuheessa, että joitain kysymyksiä voi pitää kahdeksasluokkalaisille ylivoimaisina. Toisaalta kyselyn tarkoitus ei olekaan olla tietokilpailu vaan keskustelun herättäjä ja oppimistilanne.
    Yllättäen taloudellisten pakotteiden kohdalla teinien tietämättömyys hellittää. Lähes 60 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, ettei kaupankäynnin pakotteilla pitäisi ratkoa valtioiden välisiä konflikteja. Vain neljännes vastaajista ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
    Jos nuoret eivät siis ymmärrä diplomatian päälle, maailmanmarkkinoista on jo vankempia mielipiteitä. Ratkokaa vain konflikteja, kunhan talous pyörii häiriöttä.

Maria Mustranta
Kuva Joel Melasniemi