Jake Styles: Oudot linnut

T:Teksti:

Jokainen kotimaista tosi-tv-kisailua Kaunotar ja nörtti tänä syksynä seurannut tietää aikamme vastauksen triviakysymykseen ”mikä on Suomen suurin nisäkäs?”
    Palaamme asiaan myöhemmin.
    Vihjeeksi annettakoon, että melko orwellilaiset lopun ajan merkit näyttäisivät olevan käsillä, nimiä tiputtaakseni.

Eikä tämä suinkaan ole viittaus Hannan putoamiseen Timon sylistä. Taivaasta tippuu kaikenlaista muutakin. Lentokoneita. Kissoja ja koiria. Lintuja.
    Etenkin oululaiset saivat taannoin jatkuvasti olla tarkkana, ettei päähän osunut vaikkapa kuollut lokki. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos kiirehti varoittamaan, että kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Niillä voi olla lintuinfluenssa.
    Kuolleilla linnuilla ei siis saa pelata rantafrisbeetä kuten aiemmin on ollut tapana. Näpit irti, kuolleiden lintujen koskettelijat!
    Suomen valtio on vastannut idästä saapuvaan uhkaan tapansa mukaisesti. Jouluksi on tilattu 28 miljoonalla eurolla rokotteita ja loppurahoilla – hornetbensaa.
    Siipeilijät tauteineen nimittäin liitävät sodissa lunastettujen rajojen yli täysin välinpitämättöminä veteraaniemme työstä. Nähtävästi syynä ilmatilaloukkauksiin on, että meitä luullaan harmittomaksi lintukodoksi.
    Valtiojohto on kuitenkin rauhoitellut, ettei paniikkiin ole syytä. Turhaan. Tieto rajoilla vaanivasta vaarasta on saanut kansalaiset suunniltaan. Kaduilla suosituimmat kommentit ovat olleet ”mmm”, ”aijaa” ja ”oho”.
    Ilmeisesti todellisuustelevision kasvattama myötätuntoväsymys on jo antanut suomalaisille immuniteetin todellisen maailman vitsauksia kohtaan. Valtiovarainministeriön mukaan ei näet millään riittäisi bensarahoja kehitysavun nostamiseen. Parempi oma broileri pivossa kuin kymmenen ulkomaan pyytä elossa.
    Mutta jonain päivänä kana kynitään täälläkin.

Varjoissa väijyvät hullut lehmät, porot, siat ja muu ruoka valmiina vallankumoukseen.
    Uhanalaiseksi joutuessaan on Suomen suurimmalla nisäkkäällä ollut tapana kiivetä puuhun turvaan. Mutta entä jos puussa odottaakin vihamielinen varpunen. Jouluaamuna, vailla veljeshenkeä?
    Mitenkäs sitten suu pannaan?
    Tähänkin Suomen suurimmalla nisäkkäällä ja hänen ainutlaatuisella taipuvalla peukalollaan on aina ollut suurenmoinen ratkaisu.