Roskiskaapista lehahtaa ilmoille parvi mustia pisteitä. Taas banaanikärpäsiä, kuin tyhjästä!
Dosentti Tapio Heino biotekniikan instituutista kertoo, etteivät kärpäset kulkeudu kotiin lähikaupan hedelmien mukana, kuten usein kuvitellaan. Banaanikärpänen elää Suomen luonnossa.
Kanta on runsaimmillaan loppukesästä, jolloin kärpäsiä etsiytyy ihmiskoteihin. Ne suunnistavat taitavasti hajujen perusteella, ja käyneet elintarvikkeet houkuttelevat niitä. Biojäteastia saa hyönteiset innostumaan.
Heinon mukaan banaanikärpänen kehittyy ihanneoloissa munasta lisääntymiskykyiseksi aikuiseksi kymmenessä vuorokaudessa. Tällä lisääntymistahdilla kärpästen hävittäminen yksitellen vie aikaa.
Näppärä rakentaa kärpäs- katiskan esimerkiksi suppilosta, johon pannaan pohjalle syötiksi jotakin käynyttä, esimerkiksi punaviiniä. Hiukan etikoitunutkin viini kelpaa kärpäselle. Ötökät eivät pääse suppilosta pois ja hukkuvat. Myös kärpäspaperia voi kokeilla.
Kovin tehokasta keinoa banaanikärpästen tuhoamiseksi ei ole. Onneksi leppoisa yhteiselo keittiössä on mahdollista: itikoista ei ole ihmiselle haittaa. Banaanikärpänen ei viihdy ulosteissa, joten se on huone- ja varsinkin raatokärpästä puhtaampi kumppani. Äänetön kärpänen ei sitä paitsi häiritse nukahtamista surisemalla korvissa.
Banaanikärpästä voi oppia arvostamaan myös perinnöllisyystieteen tärkeänä tutkimuseläimenä. Ensimmäiset geenikartoittajat ovat pörrääjälle paljon velkaa.
Marja Ollilla
