Suomen uusi vientivaltti

T:Teksti:

Opetusministeriö haluaisi kerätä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta lukukausimaksuja.
    Opetusministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan rahalla suomalaiset korkeakoulut autettaisiin tasavertaisina pelureina ”kansainvälisille koulutusmarkkinoille”.
    ”Yliopistoilla on selkeästi ollut halua myydä osaamistaan”, Haatainen sanoo.
    Maksuilla ei ole tarkoitus kustantaa opiskelijoiden opintoja, vaan kehittää muun muassa englanninkielistä opetusta ja markkinoida tutkintoja.
    ”Haluaisimme lisätä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää puolella vuoteen 2010 mennessä”, Haatainen sanoo.
    Uudistus mahdollistaisi korkeakouluille haarakonttoreiden perustamisen. Helsingin yliopisto voisi esimerkiksi antaa opetusta Pekingissä. Suomessa yliopistot voisivat myydä tilauskoulutusta valtioille, joilla ei itsellään ole riittäviä koulutusmahdollisuuksia.
    Tavallisten tutkinto-opiskelijoiden maksun suuruus olisi 3 500-12 000 euroa vuodessa. Jos yliopisto myisi tilauspalvelua, ulkomaiset opiskelijat tai valtiot maksaisivat kulut kokonaan. Tällöin maksu olisi huomattavasti suurempi.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tutkimuksen mukaan valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista ei ole valmis maksamaan opinnoistaan Suomessa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että uudistus pikemminkin vähentäisi opiskelijoiden määrää.
    Haatainen ei halua arvioida, kuinka realistinen tavoite ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistaminen on.
    ”Sen aika näyttää”, hän sanoo.
    Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen uskoo, että kunhan koulutuksen markkinointiin saadaan rahaa, Suomi kyllä kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita.
    ”Oletan, että hakijat vaihtuvat, mutta heidän määränsä ei vähene.”

Korkeakoulujen on määrä saada lukukausimaksut itselleen. Käytännössä rahat ripotellaan pitkin laitoksia. Yhden opiskelijan tuoma tulo olisi noin seitsemän tuhannen euron luokkaa.
    Turun yliopiston koulutussosiologian dosentti Sakari Ahola ei usko maksujen hyödyllisyyteen. Aholan mukaan toiminta olisi nappikauppaa ja tulot vaihtelisivat sen mukaan, miten paljon opiskelijoita saapuu.
    ”Jos jollain laitoksella on kolme afrikkalaista opiskelijaa, ei sillä rahalla vielä mitään kehitetä”, Ahola sanoo.
    Ahola ihmettelee, miksei hallitus ohjaa yliopistoille rahaa suoraan, kun asiaa kerran pidetään niin tärkeänä.
    Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto ottaisi kuitenkin pienetkin rahat iloisena vastaan.
    ”Eihän tämä varsinainen bisnes olisi, mutta kyllä lisärahasta olisi apua opetuksen laadun parantamisessa”, hän sanoo.

Erityisen epäillen Sakari Ahola suhtautuu siihen, että yliopistot alkaisivat järjestää koulutusta ulkomailla tai tilauksesta Suomessa.
    ”Toiminnan pitäisi olla kaupallista, ja kilpailijoina on paljon isompia pelureita.”
    Aholan mielestä yliopistot voisivat ensin hoitaa asiansa kuntoon kotimaassa. Hän epäilee, että Suomi on jälleen tekemässä päätöstä vain koska muut ovat tehneet samoin. Resursseja toiminnan laajentamiseen kansainvälisille markkinoille ei hänen mukaansa ole.
    Ilkka Niiniluodosta ajatus tilauspalveluista on kiinnostava. Helsingin yliopiston tavoitteena on kehittää opetusta ensisijaisesti Suomessa. Niiniluoto olisi silti valmis miettimään myös tilauskoulutuksen mahdollisuuksia, kunhan koulutus palvelisi toimintaa myös Suomessa.
    ”Jos esimerkiksi järjestäisimme mahdollisuuden suorittaa biotieteiden maisteritutkinnon Intiassa, opiskelijat voisivat valmistuttuaan tulla tänne tekemään tohtorintutkintonsa”, Niiniluoto visio.
    Helsingin yliopisto on saanut yhteydenottoja Intiasta, ja myös Pakistan on selvittänyt mahdollisuuksia kouluttaa omia kansalaisiaan Suomessa. Mutta onko riskinä, että yliopistoista tulisi maksavia asiakkaita palvelevia kurssien tuottajia? Miten käy suomalaisopiskelijan?
    Niiniluoto korostaa, että koulutusbisnes ei missään tapauksessa saisi heikentää kotimaisten opiskelijoiden tilannetta.
    Tuula Haatainen uskoo, että tilauskoulutus olisi luultavasti aika pienimuotoista.
    ”Siitä on pidettävä kiinni, että koulutusjärjestelmämme tarjoaa lähtökohtaisesti koulutusta suomalaisille opiskelijoille.”
    Vai niin. Entä koska maksuja aletaan kerätä myös suomalaisopiskelijoilta?
    ”Nämä ovat aina poliittisia päätöksiä. Opetuksen maksuttomuus on periaate, joka voitaisiin poliittisen tasapainon kääntyessä purkaa. Sitä minä en kuitenkaan halua tehdä”, Haatainen sanoo.

Elina Venesmäki