Oikeus opintolainan verovähennykseen ei todennäköisesti lisää opiskelijoiden intoa lainan ottamiseen. Verovähennykset eivät poista lainaan liittyviä huolia. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston opiskelijoiden toimeentuloa selvittäneestä Kolikon monta puolta -tutkimuksesta, jonka Helsingin yliopiston ylioppilaskunta julkaisee syyskuun puolivälissä.
Lainaa välttelevistä opiskelijoista yhdeksällä kymmenestä on laman opetus kirkkaana mielessä: velaksi ei saa elää. Opiskelijat tekevät mieluummin töitä kuin ottavat lainaa. Suomen hallitus taas haluaisi nuorten ottavan opintolainaa, koska työnteko hidastaa valmistumista. Silti vain joka kolmas opiskelija on ottanut lainaa.
”Ihmiset eivät vain halua lainaa. Kyse on asenteista”, kertoo tutkimuksen tehnyt valtiotieteen ylioppilas Minna Viuhko.
Toinen tärkeä syy lainan välttämiseen on pelko, että lainaa ei pysty maksamaan takaisin. Valtaosa opiskelijoista uskoo saavansa töitä valmistumisen jälkeen, mutta silti tulevaisuus pelottaa. Tutkimuksen mukaan epävarmuus on lisääntynyt neljän viime vuoden aikana.
”Vaikka tilastojen valossa lähes kaikki saisivat työtä, tunne tulevaisuuden epävarmuudesta on lisääntynyt”, sanoo Viuhko.
Tänä syksynä opintotukeen tulee korotuksia. Marraskuussa asumislisä nousee 30 eurolla ja lainaa saa nostaa 80 euroa kuukaudessa aiempaa enemmän. Valtiovallan näkökulmasta opiskelijoiden kuukausitulot nousevat 110 euroa kuukaudessa.
Kaikki opiskelijat, joiden vuokra on yli 252 euroa kuukaudessa, saavat täyden 30 euron korotuksen. Sen sijaan lainan ottaminen on edelleen opiskelijan oma asia.
”Jos ei halua nostaa lainaa, ei suuremmasta kuukausittaisesta lainamäärästä ole mitään iloa”, sanoo Viuhko.
Mistä nuoret sitten saavat rahansa? Töistä, valtiolta ja vanhemmilta. Kuukausittain tavisopiskelijan tilille tulee 646 euroa. Tukien päälle useimpien lisätulo tulee töistä. Yhdeksän kymmenestä opiskelijasta työskentelee vuoden aikana.
Noin 90 prosenttia opiskelijoista kertoo tutkimuksessa, että työnteko on välttämätöntä toimeentulolle. Raha ei kuitenkaan ole ainoa syy.
”Opiskelijat ajattelevat, että maisteri ilman työkokemusta ei ole huudossa työmarkkinoilla. Toimeentulo on tärkeää, mutta opiskelijoiden omien kokemusten valossa myös työkokemus itsessään on tärkeä syy tehdä työtä”, sanoo Viuhko.
Tämän vuosikymmenen aikana opiskelijoiden tulot ovat vähentyneet verrattuna muuhun väestöön. Viuhkon tutkimuksen mukaan keskimääräinen opiskelija tienasi vuonna 2001 hieman enemmän kuin nykyisin. Koska inflaatio on nostanut hintoja, opiskelijoiden tulot ovat todellisuudessa pienentyneet aikaisemmasta.
Onko opiskelijoiden elämä siis täysin kurjaa? Ei nyt aivan.
Valtaosalla opiskelijoista menee hyvin. Neljä viidestä kampuksentallaajasta sanoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä.
”Opiskelijoiden asennetta kuvaa hyvin yksi tutkimukseen tullut avovastaus: jotenkin sitä vaan pärjää, ja ihan hyvältä tuntuu”, Vihko sanoo.
Kolikon monta puolta -tutkimus julkaistaan 20.9. kello 14.00
kokoushuone Cajsassa Uudella ylioppilastalolla, Mannerheimintie
5B, 4.krs. Tilaisuus on kaikille avoin.
Miten tulet toimeen?
Jenni Ala-Sihto
”Opiskelen kasvatustieteitä nyt viimeistä vuotta. Saan opintotukea 404 euroa kuussa, mutta se menee kokonaan vuokraan. Lisäksi vedän kaksi kertaa viikossa Mannerheimin lastensuojeluliiton muksujumppaa, teen vuoroja vanhustenhuollossa ja saan rahaa vanhemmilta. Yhteensä tuloni nousevat kuukaudessa lähelle tuhatta euroa. Sillä pärjään.
Olen tähän asti elänyt pitkälti vanhempieni tuella ja voinut siksi keskittyä opiskeluun. Nyt muutin yksiöön ja joudun siksi tekemään enemmän töitä. Vähän pelottaa, miten opintojen käy. Olen valmistunut tätä ennen lähihoitajaksi ja medianomiksi, ja näihin tutkintoihin olen ottanut lainaa. Nyt uskon pärjääväni ilman.”
Robert Hagelstam
”Opiskelen oikeustiedettä neljättä vuotta. Saan opintorahaa 233 euroa kuukaudessa. Lisäksi käyn pari kertaa viikossa töissä asianajotoimistossa, mistä tienaan nettona noin 300-400 euroa kuussa. Minulla on oma asunto, ja raha riittää siksi yleensä hyvin, jos en osta kalliita vaatteita. En ole tarvinnut lainaa enkä vanhempien apua.
Työnteosta ei ole ollut merkittävästi haittaa opinnoille. Työnantajani on joustava, ja esimerkiksi tentteihin olen aina päässyt. Oman alani työkokemuksesta on minulle varmasti hyötyä.”
Maarit Peltonen
”Opiskelen Tampereella liiketalouden ammattikorkeakoulussa. Saan asumislisää ja opintorahaa yhteensä 404 euroa kuussa, mutta en pärjäisi ilman töitä ja vanhempien runsaskätisiä lahjoituksia.
Olen osa-aikaisena töissä liikuntakeskuksen asiakaspalvelussa, ja uskon että kokemuksesta on minulle hyötyä myöhemmin työnhaussa. Tuloni ovat noin 650-700 euroa kuussa. Valmistumiseni todennäköisesti viivästyy töiden takia. Minulla on enää muutama kurssi suorittamatta, mutta en voi tehdä niitä nyt työvuorojeni takia.”
Lotta Kortteinen
”Aloitan sosiologian opinnot nyt syksyllä. Saan täyden opintorahan ja asumislisän. Lisäksi opetan satunnaisesti ala-asteella, mistä tienaan noin 100-200 euroa kuussa. Asun kommuunissa, en osta mitään turhaa ja dyykkaan ruokaa. Lisäksi vanhemmat maksavat kulujani aika usein. Pärjään, kun on pakko.
Toivon, ettei minun tarvitsisi ottaa lainaa. Vaikka voisin saada lainasta verovähennyksiä, lainanottoon liittyy liian monta muuttuvaa osatekijää. Sitä paitsi minusta ei ole kannustavaa valmistua velkavankeuteen. Työnteko opiskeluaikana voi olla hyödyllistä, jos työ liittyy omaan alaan. Yleensä kaikki tekevät kuitenkin vain hanttihommia.”
Esa Mäkinen, Elina Venesmäki
kuvat Veikko Somerpuro, Elina Venesmäki
