Turkissa ei uskalleta vielä iloita Euroopan unionin jäsenyysneuvottelujen alkamisesta.
Mielialat ovat vaihdelleet sen mukaan, mitä uutisia Euroopasta on kantautunut.
Ilahduttava yllätys turkkilaisten kannalta oli se, ettei Turkin jäsenyyttä vastustava Saksan kristillisdemokraattien Angela Merkel saanutkaan yhtä selvää vaalivoittoa kuin oli ennustettu. Saksan vaalitulosten tuomaa helpotusta taas varjosti EU-maiden kädenvääntö Kyprosta koskevasta julkilausumasta. Pitkän vänkäämisen jälkeen hyväksytyssä julkilausumassa EU vaatii Turkilta Kyproksen tasavallan tunnustamista ennen jäseneksi hyväksymistä.
Turkin ulkoministeri Abdullah Gül vahvisti äskettäin Turkish Daily News -lehden haastattelussa Turkin usein toistaman kannan: Maa tunnustaa Kyproksen vasta sitten, kun saaren tilanteesta on päästy lopullisesti sopuun.
Turkkia kaihertaa myös pelko siitä, että Angela Merkelin tapaan Turkille ”etuoikeutettua kumppanuutta” vaativat tahot saisivat tahtonsa lävitse.
”Turkille kelpaa vain täysjäsenyys”, ovat vuorotellen painottaneet sekä ulkoministeri Gül että pääministeri Recep Tayyip Erdogan.
Turkissa täysjäsenyyttä puolustetaan sillä, ettei Turkille olisi mitään lisäetua etuoikeutetusta kumppanuudesta EU:ssa. Turkillahan on jo unionissa erikoisasema muun muassa 1995 solmitun tullisopimuksen myötä.
EU:ssa käydyt keskustelut julkilausumasta sekä jäsenyysneuvottelujen lopullisesta päämäärästä ovat herättäneet Turkissa epävarmuutta. Tämä näkyy julkisessa mielipiteessä. Vielä vuosi sitten jopa 75 prosenttia turkkilaisista ilmoitti gallupeissa kannattavansa EU-jäsenyyttä, mutta nyt vastaava luku on laskenut 63 prosenttiin.
Istanbulilaisen Bogazici-yliopiston EU-tutkijan, professori Hakan Yilmazin mukaan syynä kannatuksen laskemiseen on Kypros- kysymys.
”Mielipidetutkimuksissa monet turkkilaiset ilmoittivat, että heidän mielestään EU soveltaa Turkkiin eri sääntöjä kuin muihin ja pitää Kyproksen (kreikkalaisosan) puolta. Ajatellaan myös, että EU ei pidä lupauksiaan vaan esittää jatkuvasti uusia vaatimuksia”, Yilmaz sanoo.
Yilmaz ei kuitenkaan usko kannatuksen enää laskevan alemmaksi.
Samaa mieltä on Turkkia tulliliittoon luotsaamassa ollut entinen diplomaatti Cem Duna. Duna sanoi äskettäin turkkilaisen Radikal-lehden haastattelussa, että kannatuksen laskeminen on osittain normaalia viime hetken epäröintiä, kun aletaan lähestyä EU-jäsenyyttä.
”Turkissa kannatus ei kuitenkaan kovin helpolla laske alle 50 prosenttiin, koska turkkilaisilla on odotuksia EU:lta”, Duna uskoo.
Mitä nämä odotukset sitten ovat? Tavallisten kansalaisten näkökulmasta enimmäkseen taloudellisia.
Turkin virallinen työttömyysluku on noin yhdeksän prosenttia. Bruttokansantuote henkeä kohti on vajaat 4 300 dollaria. Maan talous on toipunut lupaavasti vuoden 2001 pankkikriisistä, mutta muutokset eivät vielä tunnu suuremmin tavallisten ihmisten arjessa.
Turkkilaiset odottavatkin EU-jäsenyydeltä taloudellista vakautta sekä mahdollisuutta työskennellä vauraammissa EU-maissa.
Viime vuoden joulukuussa tehdyn tanskalais-turkkilaisen tutkimuksen mukaan jopa viidennes turkkilaisista olisi valmis muuttamaan töihin johonkin EU-maahan. Kaikkein innokkaimpia muuttamaan ovat 18-24-vuotiaat nuoret.
Turkkia EU:hun paimentaneen, johtavan AK-puolueen näkökulmasta EU on portti paitsi taloudelliseen vakauteen ja demokratiaan myös moniarvoisuuden kunnioittamiseen Turkissa. AK-puolueessa ovat edustettuina uskovaiset konservatiivit, jotka ovat perinteisesti olleet ahtaalla Turkin tasavallan tiukan maallisessa järjestelmässä. Turkissa esimerkiksi islamilaisen huivin käyttö on kielletty kaikissa valtion laitoksissa.
EU:lla on myös vastustajia. Professori Yilmazin mukaan mielipiteessään vankkumattomia EU:n vastustajia on noin 30 prosenttia turkkilaisista.
Jäsenyyttä vastustavat näkyvimmin ääri-islamilaiset ryhmät sekä kansallismieliset oikeistolais- ja vasemmistolaisryhmät. Niille EU edustaa länsimaista hapatusta ja naamioitunutta imperialismia. Nämä ryhmät ovatkin korottaneet ääntään neuvottelujen lähestyessä ja järjestäneet tiuhemmin mielenosoituksia Turkin suurissa kaupungeissa.
Yleisesti uskotaan myös, että Turkin vähemmistöpolitiikkaa arvostellutta kirjailijaa Orhan Pamukia vastaan nostettu syyte on tahallista provosointia EU-jäsenyyden vastustajien puolelta. Samaa ajatellaan kesäisistä terrori- iskuista turistikohteisiin, joiden tekijöiksi epäillään PKK-mielisiä kurdiryhmiä.
Kurdijärjestö PKK:n sissit taistelivat vuosikausia Turkin hallituksen joukkoja vastaan Kaakkois-Turkissa ennen johtajansa Abdullah Öcalanin vangitsemista vuonna 1999.
”En näe kurdiryhmien tekemiä iskuja varsinaisesti EU-vastaisina vaan lähinnä kamppailuna oman olemassaolon puolesta. Väkivaltaan tottuneet ryhmät tietävät, ettei niillä olisi tulevaisuutta EU:ssa”, Yilmaz sanoo.
Siihen nähden, että turkkilaiset kannattavat EU:ta, on kansalaisten EU-tietämys heikkoa. Ankaralainen Midde East Technical University – yliopisto teki kyselyn, johon vastasi yli 4 500 lukion kolmasluokkalaista ympäri maata. Tulokset olivat huolestuttavia.
Yli 62 prosenttia vastaajista merkitsi oikeaksi kyselyssä esitetyn väittämän, jonka mukaan EU:ssa on 12 jäsenmaata. Yksi kolmasosa puolestaan arveli Yhdysvaltojen kuuluvan unioniin. Neljäsosa vastaajista uskoi unionin yhteisvaluutan olevan dollari.
Mitä ajatuksia Eu-jäsenyys herättää?
Ylioppilaslehti kyseli istanbulilaisten mielipiteitä Euroopan unionista.
Opiskelija
Ata Atalay, 21
Mielestäni Turkin tulisi päästä EU:n jäseneksi. Silloin me voisimme matkustaa helpommin. Voisin itse kuvitella meneväni töihin Britanniaan, koska osaan melko hyvin englantia. EU tosin käyttäytyy oikukkaasti ja esittää koko ajan uusia ehtoja Turkille.
Opiskelija
Benay Durmaz, 26
Näyttää siltä, että jäsenyysneuvottelut tulevat olemaan vaikeat ja väsyttävät. Olisipa kaikki selvempää. Kannatan Turkin EU-jäsenyyttä, koska se olisi pitkällä tähtäimellä hyväksi Turkin taloudelle ja elinolosuhteet paranisivat. En kyllä usko lähteväni EU-maihin töihin.
Taksikeskuksen päällikkö
Yasar Acun, 54
Mielestäni Turkki tulisi ottaa EU:in. Turkki on maailman silta, täällä on elänyt monta sivistysvaltiota. Jos meitä ei oteta, niin kenet sitten? Meillähän on kaikkea mitä EU voi haluta: nuorta väkeä, paljon oppineita ihmisiä. Tulee vielä päivä, jolloin EU haluaa meidät, mutta me emme enää halua EU:in! Ihmisten lokeroiminen uskonnon mukaan ei ole oikein, ja sitä EU tekee.
Taksinkuljettaja
Eyüp Caliskan, 40
EU vaatii Turkilta liikaa. Jos kerran aiomme EU:in niin lähdetään sinne kunnolla eikä näin, että Turkki juoksee EU:n perässä. EU:nhan tulisi juosta Turkin perässä. Meillä on paljon luonnonrikkauksia. EU ei myöskään löydä helposti tällaista hakijaa, jolla on näin paljon nuoria ihmisiä. Kyprosta ei tule tunnustaa, me olemme vuodattaneet siellä vertamme.
Lukiolaiset
Leyla Ãœzüm (vas.) ja Arzu Güler, 15
Leyla: Haluaisin, että Turkki liittyy EU:in, koska siellä on puhtaampaa. Tätini asuu Saksassa, ja hän kertoi, kuinka tyytyväinen hän siellä on.
Arzu: EU tekisi Turkille hyvää. Luonto ja ympäristö puhdistuisivat ja ihmiset alkaisivat käyttäytyä paremmin. Ihmiset olisivat paremmin koulutettuja. Euroopan yhteisvaluuttako? Se on joku vieras raha. Dollari.
Ravintoloitsija
Menderes Dagdeviren, 28
Haluaisin Turkin pääsevän EU:in, koska Turkin olot paranisivat ja työttömyys helpottuisi. En usko, että minun tarvitsisi lähteä EU:in töihin. Siinä vaiheessa kun olemme jäseniä, me elämme jo yhtä hyvissä olosuhteissa kuin hekin.
Eläkkeellä oleva
nimettömänä pysyttelevä kokki, 65
Haluaisin EU:in lasteni ja lastenlasteni vuoksi. En ole koskaan käynyt EU-maissa, mutta ne jotka ovat, kertovat kuinka hyvin siellä asiat ovat. EU:n kaikki vaatimukset tulisi täyttää.
Ayla Albayrak
kuvat Esa Mäkinen, Ayla Albayrak
