Keskusrikospoliisin tutkijat marssivat Savonia-ammattikorkeakoulun käytäviä Kuopiossa ja tunkeutuvat sisään mikrotukihenkilön huoneeseen.
Nyt ei kosketa tietokoneeseen, he kivahtavat koneen ääressä istuvalle miehelle.
On talvi 2001. Samalla kellonlyömällä viranomaiset Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa tekevät samanlaisia pidätyksiä.
Käynnissä on Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n aloittama operaatio Buccaneer. Sen tarkoituksena on tietokoneohjelmia netissä levittäneen Drink or die – eli DOD-ryhmän jäsenten vangitseminen.
Poliisi epäilee kolmea kuopiolaismiestä ja yhtä turkulaista ryhmän jäseniksi. Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa on säilytetty luvatonta palvelinta, jolta ohjelmia levitettiin.
”Nehän nappasivat kotiovelta ja paiskasivat putkaan. Tekivät samalla kotietsinnän”, kertoo yksi miehistä nyt, neljä vuotta myöhemmin.
Tuskin kukaan osasi arvata, että korkein oikeus alkaa pohtia asiaa kesällä 2005, kun hovioikeus toteaa että mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Tapahtumaketju sai alkunsa Yhdysvalloista. Liittovaltion poliisi FBI oli pitkään tiennyt Drink or die -ryhmästä. He olivat saaneet ilmiantajan ryhmän sisälle lupaamalla tälle vapautuksen vankilasta. Saadakseen selville suomalaisten henkilöllisyydet viranomaiset lähettivät suomalaismiehille kannettavan tietokoneen ja kovalevyn.
Lisäksi viranomaiset olivat perustaneet nettiin loukun: palvelimen, jolla he tarjosivat laittomia ohjelmia. Todellisuudessa se selvitti käyttäjien henkilöllisyyden. Tutkijoilla oli selvästi myös huumorintajua. Ansapalvelimen nimi oli Fatal Error.
Venäjällä vuonna 1993 syntynyt DOD edusti netin salamyhkäistä alakulttuuria, jota jäsenet itse kutsuvat warez-skeneksi.
Warez-ryhmät kilpailevat keskenään siitä, kuka levittää nopeimmin, eniten ja parhaita tietokoneohjelmia. Ryhmät ovat hyvin organisoituja, ja jokaisella jäsenellä on oma tehtävänsä. Yksi hankkii ohjelmia, toinen poistaa kopiosuojaukset, ja kolmas levittää ohjelmia eteenpäin.
Mikä siinä viehättää?
”Ideologia, kunnia, kräkkääminen, mukavat ihmiset ja mahdollisuus saada murtaa huipputason suojauksia ensimmäisenä maailmassa”, kertoo Jouni, yksi DOD:n entisistä jäsenistä. Hänen tehtävänsä ryhmässä oli kopiointisuojausten poistaminen ohjelmista.
”Suojausten murtaminen on vaikeampaa kuin niiden tekeminen. Kräkkäämisessä on jotain, jota voivat ymmärtää vain ne, jotka ovat onnistuneesti sitä tehneet”, nykyisin tietotekniikkaa opiskeleva Jouni sanoo.
Jounin mukaan hän ei murtanut ohjelmistoja rahan takia, eikä edes ohjelmistojen takia. Hän kertoo, että ei juuri käyttänyt murtamiaan ohjelmia.
”DOD oli joukko ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita kopiointisuojausten poistamisesta tai henkilökohtaisesta taistelusta ohjelmistotalouden epäoikeudenmukaisuutta vastaan.”
Jouni sanoo, että hänen kaltaisiaan huipputason ohjelmoijia, jotka murtavat ohjelmia vapaa-aikanaan, on Suomessa noin 10.
Hän paheksuu Yhdysvaltain viranomaisten toimintaa. Tietokoneet, joita DOD:n jäsenille annettiin, tulivat viranomaisilta. Silti samoja laitteita käytetään myös todisteena siitä, että suomalaismiehet ovat saaneet taloudellista hyötyä toiminnastaan.
Toinen suomalainen DOD:n jäsen kertoo samanlaista tarinaa.
”Siinä viehättää halu näyttää, että on paras. Siitä syystä itse olin mukana. Siellä on selvät kastit, ja jokainen tietää, millä tasolla toiset ovat menossa”, tietotekniikka-alalla työskentelevä Matti kertoo.
Ryhmien toimintaan pääseminen vaatii aikaa ja vaivaa. Matin mukaan olennaista on, että pystyy osoittamaan olevansa hyödyllinen. Kopiointisuojausten poistaminen vaatii ohjelmointitaitoa. Ohjelmien hankkiminen taas vaatii rahaa tai sopivaa työpaikkaa, jossa uusiin ohjelmiin pääsee käsiksi.
Naisia toiminnassa on mukana vähän. Matti kertoo tunteneensa kolme. Rahaa ei Matin mukaan liikkunut lainkaan.
”En ole saanut pennin hyrrää, ainoas taan joutunut maksamaan harrastuksesta. Kukaan tuntemani tyyppi ei tehnyt sillä rahaa.”
Warez-ryhmistä väitöskirjansa tehneen Åbo Akademin liiketaloustieteen professorin Alf Rehninkään mukaan warez-ryhmien tarkoitus ei ole ansaita rahaa.
Rehnin mukaan levittäminen itsessään on ryhmille tärkeämpää kuin levitettävät ohjelmat. Arvokkainta on alakulttuurin sisäinen kunnia ja muiden ryhmien arvostus. Sitä saa vain levittämällä ohjelmia.
Graffi tin tekijät toimivat samanlaisella logiikalla: maalaaminen tai ohjelmien levittäminen ei ole itsessään päämäärä, vaan se, kuinka paljon siitä saa kunniaa muilta maalaajilta.
Rehnin mukaan lahjan käsite ja sen antaminen kuvaavat parhaiten ryhmien toimintaa.
”Tässä harrastuksessa kilpaillaan siitä, kuka pystyy antamaan eniten lahjoja”, Rehn sanoo.
Ohjelmistojen valmistajat ja tekijänoikeusjärjestöt eivät hyväksy ajatusta lahjasta. Heidän mukaansa ohjelmien levittämisessä on kyse varastamisesta, joka tuottaa suuria taloudellisia vahinkoja.
Rehnin mukaan ristiriita syntyy siitä, että ohjelmien valmistajat ajattelevat jokaiselle kopiolle hinnan ja pitävät tätä tappionaan. Warez-ryhmien jäsenet sen sijaan pitävät levittämistä arvokkaana, eivät itse ohjelmia.
”Tekniikan kehityksen myötä ollaan tilanteessa, jossa lahjojen jakaminen on mahdollista sellaisilla alueilla, jotka ovat tekijänoikeuden suojaamia”, Rehn sanoo.
Tutkijan mukaan warez-kulttuuri on edelleen hyvinvoiva ja aktiivinen. Täysin kotimaista ryhmää ei ole, mutta Rehnin mukaan noin 100-200 suomalaista kuuluu tällä hetkellä erilaisiin ryhmiin. Tämä joukko levittää ja murtaa ohjelmia aktiivisesti. Lisäksi maailmalla on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole mukana yhtä vakavasti.
Maailmalla DOD-ryhmän jäseniä on tuomittu reilun kahden vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Toukokuun alussa neljä brittijäsentä tuomittiin noin kahden vuoden vankeuteen. Suomessa käräjäoikeus tuomitsi jouluna 2002 nelikon korvauksiin ja korkeintaan puolen vuoden ehdottomiin tuomioihin.
Huhtikuussa 2005 oli luvassa yllätys syyttäjille ja ohjelmistoyhtiöille. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion, koska oikeuden mukaan miehet eivät olleet kopioineet ohjelmia ansaitakseen rahaa.
Ohjelmien kopioiminen lähipiirin käyttöön ei hovioikeuden mukaan ole laitonta, vaikka tekijänoikeusjärjestöt ovat niin vuosien ajan niin sanoneet.
”Pikkuisen yllättävä päätös”, kommentoi tietokonerikoksiin erikoistunut syyttäjä Antti Pihlajamäki.
Hänen mukaansa kyse on siitä, että tekijänoikeuslaki on vanhentunut. Kun se laadittiin 15 vuotta sitten, DOD:n kaltaisista ryhmistä ei tiedetty mitään.
”Jos tiukasti lain kirjainta lukee, niin kyllä tällaista päätöstä voi odottaa. Lakia olisi voinut lukea toisinkin.”
Syyttäjän ja ohjelmistoyhtiöiden mukaan warez-järjestöt saavat taloudellista hyötyä, koska ne saavat ohjelmia käyttöönsä. Lisäksi ohjelmien levittäminen aiheuttaa sen, että ohjelmia ei osteta niin paljon ja yhtiöt menettävät myyntituloja.
Pihlajamäen mukaan tapaus on niin merkittävä, että hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Jos korkeimman oikeuden päätös on kielteinen tai se ei anna valituslupaa, ohjelmistoyhtiöt kärsivät vuosikymmeniin karvaimman tappionsa ohjelmistojen levittäjiä vastaan.
Esa Mäkinen
kuvat Camilla Pentti
Jutussa esiintyvien Matin ja Jounin nimet on muutettu.
