Toukokuun 29. päivän iltana Ranskan presidentti Jacques Chirac astuu vakavana televisiokameroiden eteen. Hyvät naiset ja herrat, Ranskan kansa on äänestyksessä hylännyt sopimuksen Euroopan unionin perustuslaista, hän ilmoittaa.
Ranskalaisten mielipidetiedustelujen mukaan tämä tulevaisuudenkuva näyttää yhä todennäköisemmältä. Liki viiden vuoden valmistelun tuloksena syntynyt sopimus uhkaa joutua romukoppaan. Astuakseen voimaan perustuslaki tarvitsee kaikkien 25 jäsenmaan hyväksynnän.
Mitä tapahtuu todella, jos EU:n perustuslaki kaatuu?
Ennustukset ovat olleet hurjia. On pohdittu, että perustuslain kaatuminen jarruttaa globaalia taistelua ilmastonmuutosta vastaan tai panee kapuloita YK:n uudistamiseen. On jopa väitetty koko EU:n kaatuvan.
Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Hanna Ojanen ei usko dramaattisiin maalailuihin. Hän puoltaa perustuslakia, ja uskoo sen tulevan voimaan nykyisessä muodossaan tai hieman muokattuna. Vaikka niinkään ei kävisi, EU porskuttaisi Ojasen mukaan eteenpäin vanhojen perussopimusten varassa.
”Vaikeinta perustuslain kaatumisen jälkeen olisi se, että mahdollisissa uusissa neuvotteluissa jokainen maa haluaisi ottaa esille itselleen tärkeät asiat, vaikka niistä on jo kertaalleen päätetty”, Ojanen sanoo.
Tutkija muistuttaa, ettei perustuslakikaan olisi lopullinen ratkaisu.
”Neuvottelut jatkuvat. Esimerkiksi uusissa 25 jäsenmaalle räätälöidyissä äänestyssäännöissä ei ole huomioitu Turkin mahdollista jäsenyyttä.”
Vaikka perustuslaki kaatuisi, tavallinen suomalainen ei huomaisi eroa ainakaan heti. EU:n nopean toiminnan joukkoja ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitettäisiin perustuslain kaatumisesta huolimatta. Myös EU:n ulkoministeriön pystyttämistä jatkettaisiin.
Perustuslakia vastustava filosofian dosentti Thomas Wallgren uskoo, että ellei yhteiskunnallinen ilmapiiri muutu, EU ryhtyy joka tapauksessa toteuttamaan myös perustuslaissa kaavailtua kauppapolitiikkaa. Päätöksenteko terveys-, sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripalveluista siirtyy vähitellen entistä enemmän unionille. Perustuslain kaatuminen kuitenkin hidastaisi suuntausta ja parantaisi Suomen mahdollisuuksia itsenäisiin linjanmuutoksiin.
”Suomi on toteuttanut uusliberaalia vallankumousta innokkaasti. Jos tämä tie havaittaisiin vääräksi, perääntyminen olisi helpompaa ilman perustuslakia kuin sen kanssa”, Wallgren sanoo.
”Voisimme helpommin päättää suojella esimerkiksi köyhien oikeutta terveydenhuoltoon ja ilmaista korkeampaa koulutusta.”
Perustuslain tarkoituksena on ollut muun muassa korvata lukuisat tähän mennessä solmitut EU:n perussopimukset ja saattaa unioni yksien kansien väliin. Arvoitus on, miten toimittaisiin, jos tämä aie kaatuisi esimerkiksi Ranskan ei-tulokseen. Hanna Ojasen mukaan eurokabineteissa pohditaan kiivaasti ”suunnitelmaa B” siltä varalta, että ranskalaiset tyrmäävät perustuslain ja se kaatuu.
”Kukaan ei myönnä, että sellainen olisi, vaikka varmasti on. Ajatellaan, että vaihtoehdoista puhuminen nostaa ei-äänten määrää. Sitä ei haluta, kun pitkä neuvotteluprosessi on juuri saatu päätökseen.”
Yksi mahdollisuus olisi toimia kuten Irlannissa Nizzan sopimuksen hylkäämisen jälkeen ja järjestää uusi äänestys vuoden tai parin jälkeen. Wallgren ei usko tällaiseen.
”Ensin kauhisteltaisiin hetki. Sitten Ranska kutsuisi koolle Eurooppa-neuvoston, jossa neuvoteltaisiin siitä, miten perustuslain mahdollistamat muutokset toteutetaan toisin keinoin.”
Ranskan politiikkaan erikoistunut Helsingin yliopiston dosentti Niilo Kauppi ennustaa, että ranskalaisten ei-tulos aiheuttaisi ongelmia vähintään maalle itselleen. Perustuslain vastustaminen olisi epäluottamuslause sitä puoltaneille hallitukselle ja presidentti Chiracille.
On vaikea sanoa, miten Ranskan ei-päätös vaikuttaisi muiden maiden kansanäänestyksiin.
”Jokaisessa maassa tilanne on erilainen. Äänestyksissä äänestetään monesti enemmän sisäpolitiikasta kuin EU:sta.”
Ulkopoliittisen instituutin Ojasen mukaan vaikutukset riippuvat siitä, miten Ranskan vaalituloksesta raportoidaan.
”Jos maan asukkaat samastuvat syihin, joiden vuoksi Ranskassa äänestettiin ei, voi tulos vaikuttaa.”
Kansanäänestyksien vaikutuksia pohtineen Center for European Reform -tutkimuslaitoksen johtaja Charles Grant uskoo, että nimenomaan Ranskan kansanäänestys on perustuslain kannalta kriittinen. Esimerkiksi brittien kohdalla eitulos olisi merkityksettömämpi. EU jatkaisi kehitystään Saksan ja Ranskan vetovoimin. Englanti jäisi ulkopuoliseksi.
Lopputulos lienee, ettei A- ja B-suunnitelmien seurauksilla ole juuri eroa. Onko koko väännössä siis mitään järkeä?
”Ainakin Ranskassa käyty kiivas keskustelu on ollut myönteinen. Siellä poliitikot joutuvat perustelemaan kantansa”, Niilo Kauppi sanoo.
Hän pitää omituisena, että Suomen keskustavasemmistolainen hallitus ei kyseenalaista esimerkiksi eurooppalaisen oikeiston puoltamaa palveludirektiiviä.
”Kansanäänestys olisi pitänyt ehdottomasti järjestää, jotta poliittinen keskustelu näistä asioista olisi virinnyt.”
Suomen eduskunta päättää perustuslain hyväksymisestä loka-marraskuussa.
Mihin perustuslaki vaikuttaa?
– Euroopan parlamentin valta kasvaa. Yhä useampi asia ratkaistaan ministerineuvoston ja parlamentin määräenemmistöpäätöksellä.
– EU saa presidentin, ulkoministerin ja ulkoministeriön.
– Äänestyskäytännöt muuttuvat. Nykyisin neuvoston äänimäärät määräytyvät jäsenmaiden koon mukaan. Jatkossa päätösten taakse tarvitaan sekä jäsenmaiden että niiden yhteenlasketun väestön enemmistö.
– EU:sta tulee oikeushenkilö. Se voi solmia kansainvälisiä sopimuksia ilman jokaisen jäsenvaltion erillistä sitoumusta.
– Kaupallisia sosiaali- terveys- ja koulutuspalveluja aletaan käsitellä osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa.
– Euroopan puolustusvirasto perustetaan. Virasto vastaa muun muas sa yhteisistä puolustushankinnoista.
– Kansalaisaloitteet tulevat mahdollisiksi. Niiden täytyy olla miljoonan EU-kansalaisen allekirjoittamia.
Lähteet: Euroopan komissio, Eurooppa-tiedotus, BBC
Elina Kervinen
