Oletko koskaan kuullut rock-muusikosta, joka hallitsee taitoluistelun piruetit tai osaa operoida jalkoja? Reggae- ja hiphop-henkistä musiikkia soittavan moskovalaisen 5’Nizzan pojilla on kokemusta molemmista.
Laulaja Andrei Zaporozhets, joka tunnetaan nimellä San, on koulutukseltaan pediatri. Akustista kitaraa soittava Sergei Babkin on takavuosina menestynyt sekä taitoluistelijana, ratapyöräilijänä että yleisurheilijana. Bändi esiintyy ensimmäisen kerran Suomessa viikonloppuna 11.-13. maaliskuuta järjestettävillä venäläisen musiikin Tusovkarock-festivaaleilla.
Vastikään toisen albuminsa, 05, julkaissut 5’Nizza on odotettu vieras Tusovkarockiin. Itänaapurissa yhtye kerää yleisöä klubien täydeltä. Laulaja Sanin käsityskyvyn rajoja hipova verbaalitaiturointi ja kappaleiden veikeän pilaileva sävy ovat saaneet monet ihastumaan. Lavaesiintyminen ja nuorten miesten luontainen charmi vetoavat.
Miksei suuri yleisö ole sitten koskaan kuullut 5’Nizzasta? Miksi valtayleisö tuntuu edelleen liittävän mihin tahansa Dostojevskiä tuoreempaan venäläiseen jämähtäneen ja takapajuisen leiman?
”Siinä on kyse yksinkertaisesti ryssävihasta, psykologisesta muurista ja sitä kautta haluttomuudesta ymmärtää kaikkea 1800-luvun jälkeen syntynyttä itärajan takaista”, sanoo Tomi Huttunen, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tutkija.
Huttunen on soittanut 5’Nizzan tuotantoa jopa oppilailleen luennoilla. Hän pelkää, ettei tiedostamaton tai tiedostettu ryssäviha muutu koskaan. Ei ainakaan, elleivät suomalaiset innostu venäjän kielen opiskelusta.
Venäläisellä populaarimusiikilla on Huttusen mielestä rutkasti tarjottavaa. Itäisistä erityispiirteitä hän nostaa esiin ennen muuta tekstikeskeisyyden. Sanoitusten rooli on merkittävä.
”5’Nizza on esimerkki yhtyeestä, joka hyödyntää omaperäisyydestään huolimatta laajasti perinteitä. Se ottaa vaikutteita muun muassa 1980-luvun alun neuvostorockista, johon Bob Dylan ja Jim Morrison olivat vaikuttaneet voimakkaasti.”
Tämäntyyppinen musiikki saapui Venäjälle juuri siihen aikaan, kun paikallinen rock syntyi. 5’Nizza suhtautuu lähtökohtiinsa kunnioittavasti, uusimmalta levyllä on avausraitana legendaarisen Boris Grebenshtshikovin laulu Luna, uspokoj menja.
Yhtyeen musiikissa havaittavat reggae- vaikutteet ovat peräisin 1980-luvulta. Tuolloin leningradilaiset rokkarit ottivat genren omakseen.
”Rastafarikulttuurin ajatus eristäytymisestä vihamielisen maallisen maailman, Babylonin, ulkopuolelle rinnastui kommunismiin. Haluttiin löytää nimi järjestelmälle, KGB:lle ja Komsomolille”, Huttunen sanoo.
Hän on huomannut, että vaikka valtayleisö ei ole ihastunut itänaapurin musiikkiin, ovat vaikutteet havaittavissa suomalaisessa undergroundkulttuurissa.
”Bändeissä on paljon samankaltaisuutta ja venäläisestä populaarimusiikista pidetään, vaikkei sitä laajemmin tunneta. Muun muassa Cleaning women, Alamaailman vasarat ja Aavikko ovat suosittuja Pietarissa, ja Kuusumun profeetalla on useitakin kaksoisolentoja venäläisessä rockissa.”
Tusovka-rockin takana on Tusovka-yhdistys, jonka tavoitteena on saada suomalaiset ylittämään Huttusen kuvailemat psykologiset muurit, ja edistää venäläistä populaarikulttuuria Suomessa. Tapahtuma järjestetään nyt kuudetta kertaa.
Aina ei ole ollut helppoa.
”Vaikeinta on ollut hankkia rahoitusta, sillä festivaali esittelee kulttuuria, joka on melko marginaalista. On ymmärrettävää, etteivät monet sponsorit ole kiinnostuneita rahoittamaan tapahtumaa, jossa mainokselle ei välttämättä ole suunnattoman suurta yleisöä”, yksi festivaalin järjestäjistä Essi Ojanperä sanoo.
Tusovkarock onkin kamppaillut olemassaolostaan vuodesta toiseen. Kotimaassaan nimekkäitä ja kalliita artisteja on jouduttu houkuttelemaan mukaan hyvän asian verukkeella. Työntekijöille ei myöskään ole herunut korvausta. Tänä vuonna tilanne on hieman parempi. Järjestö on monen vuoden yrityksen jälkeen päässyt valtionavun piiriin.
”Se on todella hienoa, ja antaa toivoa jatkoa ajatellen”, Ojanperä iloitsee.
Entä mitä on tarjolla 5’Nizzan jammailun lisäksi?
Lauantaina lavalle nousee itänaapurin suurimmilta rockfestivaaleilta tuttu yhtye WK?, jonka musiikki on hämmentävä yhdistelmä muun muassa hiphoppia, reggaeta, dubia ja elektroa. Kotimaassaan bändi äänestettiin vuonna 2003 maan parhaaksi hiphop-yhtyeeksi. Sunnuntaina Gloriassa puolestaan kaikuu muun muassa Natalia Pivovarova & Sousin enkelimäisestä etnosta käheään baarilauluun ulottuva repertuaari. Yhtyeen kappaleet ovat yhdistelmä tango nuevoa, chansonia ja jazzia.
Viikonlopun aikana luvassa on lisäksi nimekkäitä suomalaiskokoonpanoja, joiden uskoisi houkuttelevan paikalle sellaistakin yleisöä, joille venäläisyys ei vielä kolahda. Perjantaina soivat Korpi Ensemblen jazzahtavat sävyt, lauantaina esiintyy roots-reggaeta ja hiphoppia yhdistelevä Plutonium 74 ja sunnuntaina kuullaan elektronikarockiksikin luonnehdittua groovaavaa Black Audiota.
Tänä vuonna Tusovka- festivaali laajenee myös kuvataiteisiin. Nervanderinkadun MUU-galleria esittelee suomalais-venäläisten nuorten teoksia Tusovka-art -näyttelyssä. Tarjolla on muun muassa helsinkiläisen Aleksi Tolosen työ, jossa tarkastellaan hevimuusikon olemusta installaation, grafiikan ja maalauksen keinoin. Moskovalainen Taisia Korotkova puolestaan hyödyntää vanhaa ikonitaidetta maalauksissa, jotka kertovat nykypäivän viestinnästä tietokoneiden välityksellä.
”Olemme tänä vuonna koettaneet saada myös Helsingin venäläiset mukaan. Heitä ei ole ennen festareilla näkynyt”, Essi Ojanperä sanoo.
Elina Kervinen
Tusovkarock 11.-13.3. Kulttuuriareeena Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12. Liput 10 € / 12 € / 8 € . 5’Nizza esiintyy lauantaina 12.3. www.tusovka.fi
