8. Heli Laaksonen: Ihmisenkokkone sanamaija

T:Teksti:

Viime vuosien suurimpia kirjallisia menestyksiä ovat Heli Laaksosen murrerunot. Tavallisesti runokirjoja myydään satoja, Laaksosen Pulu uis ja Raparperisyrän ovat molemmat myyneet yli 30 000 kappaletta. Vastaajien mainitsema syy menestykseen on yllättävä: globalisaatio. ”Laaksonen on runoudellaan tuonut esille globaalin ja lokaalin ristiriidan kriittisesti ja humoristisesti. Hänen tuotantoaan teemoittaa kysymys, mitä minuus merkitsee nykyaikana.”

Heli Laaksonen, miksi murteet ovat nyt niin pinnalla?
    – Kaikelaine nykyajan ylenpalttine hopotus kansainvälistymisest ja kehittymisest ja eurooppalaistumisest ja globalisaatiost o saanu ihmiset turvattomiks ja irrallisiks. Kovi vähä o ihmissi, ketkä tuntee ittes kotosaks ollessas mailman kansalaine. Murre o yhteys johonki, mikä o ain ollu, mikä o ikiomaa, mitä ei voi muut määrätä, mitä ei voi ottaa pois.
    Ja murttel on konstailematon ilmasta asias. Ei tart niin miätti, et kui mää ilmasisin, et ’tällä kertaa en ole valitettavasti kiinnostunut tarjoamistenne, sinänsä varsin erinomaisista palveluista’. Voi sanno, et ”Munt ei hiukkaka huvit”.

Tunnetko itse olevasi suuri sanataiteilija tai kulttuuritoimija, kuten kyselyn vastaajat ovat arvioineet?
    – Munst toi ”Suur sanataiteilija” on kyl kauhi liiottelu. Mää sanoissi et ihmisenkokkone sanamaija.
    Mää ilahrun siit, et joku muistaa munt kulttuuritoimijanaki. Ko viimesen 3 vuat olen kaksin käsin tehny töit meijä Vakka-
    Suamen seutukunnan kulttuurin vahvistamiseks. Kriittisyys ja humoristisuus on kans mul avainsanoi. Olen ainais-tyytymätön, munst liia helpost menee vääryyksi läpi täsä maailmas.
    Mut munt ei kiinnost esimerkiks kuivan- kankian politiikan kaut vaikuttamine lainka. Huumori o yks tärkeimmist keinoist jaksa tätä järjetönt ja pimiä mailma.”

Mitä ajattelet menestyksestäsi?
    – Ain uuren painoksen tulles ulos uunist, ajattelee, et kyl tämä nyy o viimene painos. Kyl tämä suasio koht loppu. Ja ain uuren kirjan korvil pelkkä, et sen ostaa vaa äit ja äitin sisko.

Esa Mäkinen
Kuva: Saara Kankaanrinta

Haastattelu on tehty sähköpostitse.