6. Maija Vilkkumaa: Muutoksen soundtrack

T:Teksti:

”Onnen keiju, ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä, Tee sun taiat, et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä.” Kaksi ehkä 12- vuotiasta tyttöä laulaa Maija Vilkkumaan hittiä kesäillan auringossa ääni väristen, mutta lujaa.
    Tuo kaapelikanavan kesällä näyttämä kohtaus liikutti ja ilahdutti. Se osoitti, kuinka Maija Vilkkumaa on yhtä lailla sankari pikkutytöille kuin kolmekymppisille naisille. Hän laulaa koskettavasti kapinoivista pikkutytöistä, teineistä ja nuorista aikuisista.
    Ylioppilaslehden kyselyn vastaajat kuvasivat Vilkkumaata ”suomalaisen naisrockin uranuurtajaksi” ja ”nuorten asenteisiin ja mielikuviin merkittävällä tavalla vaikuttavaksi muusikoksi”. Vilkkumaan äänestäjät pitivät laulaja-lauluntekijää lisäksi pioneerinaisena, joka on raivannut tiensä miesten dominoiman musiikkiteollisuuden huipulle.
    ”Vilkkumaa on osoittanut, että nainen ja rock -yhdistelmä ei merkitse vain tyttöbändäriyttä tai kohteena olemista. Vilkkumaa kykenee reflektoimaan ja kritisoimaan paikkoja ja tiloja, joita naisille tarjoillaan”, kirjoitti eräs vastaaja.

Vilkkumaa työstää parhaillaan studiossa uutta albumia, joka ilmestyy huhtikuussa. Hän kuvaa uuden levyn tyyliä edellistä Ei levyä ”duurivoittoisemmaksi ja jyhkeämmäksi.”
    ”Sanoituksissa Ei-levyltä erottui ehkä teemana tyttölapsen tai periaatteessa lapsen ongelmalliset tilanteet, joissa ei pärjää tai ei mukaudu johonkin. Sopeutumattomuuden teema ei ole mennyttä uudella levylläkään”, hän kertoo.
    Vilkkumaa ei ota paineita esikuvan roolistaan. ”En usko, että lapsiin vaikuttaa kauheasti, kiroileeko idoli tai polttaako tupakkaa. Biisien tarkoitus ei ole kasvattaa ketään. Ne ovat teoksia.”
    Vilkkumaa suhtautuu myös tervejärkisesti musiikkinsa hehkuttamiseen.
    ”Joskus joku sanoo, että joku biisini muutti hänen elämänsä. En usko, että biisi voi järkyttää niin paljon. Enemmän se on niin, että jokin biisi voi olla ihmisen muutoksen tai tunteen soundtrackina, ja on osittain sattumaa, mikä biisi sattuu olemaan.”

Miehisen popteollisuuden huipulle nouseminen on ollut Vilkkumaalle luonnollinen tie.
    ”Aloitin 80-luvulla, ja silloin punkin jälkeisissä bändeissä ei ollut niin väliä, kuinka virtuoosimaisesti teki biisejä. Sain sen ansiosta muodostettua biisintekijä-identiteetin nuorena.”
    Laulaja arvelee, että aikuisena aloittaminen voi olla hankalampaa.
    ”Naisilla liittyy biisien esittämiseen ehkä suurempia kehtaamisongelmia kuin miehillä. Niistä pitäisi vapautua.”

Heli Suominen
kuva Johanna Parviainen