Pöydän päässä nököttää keltainen tuoli, jolle ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki haluaa istua. Ulkoministeriön väki opetti hänelle jo ensimmäisenä päivänä, että virkahuoneen haltijan tulee aina antaa haastattelut paikalta, jolta näkee ovelle.
”Tulijoita pitää pitää silmällä”, ministeri vitsailee.
Tuolillaan Lehtomäki vaikuttaa melko lailla sellaiselta, kuin Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneiden kommentit kuvaavat. Häntä nimitetään ”nokkelaksi, älykkääksi osaajaksi”, ”raikkaaksi tuulahdukseksi suomalaisessa politiikassa” ja ”keskustan julkisuusvaltiksi”. Vastaajien mukaan 32-vuotias nainen pöydän päässä on ehdottomasti Suomen merkittävin nuori nainen.
Lehtomäki sanoo olevansa vaikutusvaltaisessa asemassa osittain, koska puolueessa on haluttu antaa mahdollisuuksia nuorille naisille. Näin kävi esimerkiksi 2002, kun ensimmäisen kauden kansanedustaja Lehtomäki valittiin varapuheenjohtajaksi.
”Ehkä johtuen siitä, että naiset ja ennen muuta nuoret naiset olivat vähemmistönä ryhmässä, heille annettiin vastuullisia tehtäviä ja nostettiin eteenpäin”, ministeri sanoo.
Hän myöntää, että osittain on ollut kyse puolueen vanhan maatalonäijäimagon tietoisesta muokkaamisesta. Pätevyys on silti huomioitu henkilövalintoja tehtäessä.
Lehtomäestä tuli ministeri lyhytaikaisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen ansiosta. Kun hallituspaikoista keskusteltiin vuonna 2003, neuvotteluiden vetäjä halusi, että puolet salkuista annettaisiin naisille ja puolet miehille.
”Niin minun kuin ministeri Karpelankin istuminen hallituksessa on hyvin pitkälle Anneli Jäätteenmäen henkilökohtainen valinta”, Lehtomäki arvelee.
Tämä selittää, kuinka nuoret keskustanaiset ovat äkkiä ampaisseet puolueen ikämies- ja naissektorin ohi vallan kabinetteihin. Entä mihin Lehtomäki haluaa siellä vaikuttaa?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri on kautensa alusta alkaen ollut esillä enemmän ulkomaankauppaan ja vienninedistämiseen liittyvissä kysymyksissä kuin kehitysasioissa. Viimeisen vienninedistämismatkansa hän teki Kiinaan, jossa allekirjoitettiin yritysten toimintaa helpottava investointisuojasopimus.
Kehitysyhteistyöjärjestöissä bisnessuuntautuneeseen Lehtomäkeen on petytty. Kehitys vaikuttaa jääneen kaupan jalkoihin, eikä köyhimpien maiden rakenteellisia talousongelmia voi sellaisella suuntauksella ratkaista.
On kuitenkin helppo ymmärtää, miksi ministeri on halunnut osoittaa rahkeensa juuri vienninedistämisessä. Paineet ovat olleet kovat.
”Kun hallitus nimitettiin, Suomen elinkeinoelämässä useammatkin kulmakarvat kohosivat. Olin ollut yhden kauden kansanedustajana, eikä minua tuntenut kukaan. Ensimmäisen vuoden aikana pystyin kuitenkin voittamaan tärkeimpien yhteistyökumppanien luottamuksen. Se oli minulle iso asia”, hän sanoo.
Kehityskysymyksissä Lehtomäki haluaa käyttää vaikutusvaltaansa muun muassa tyttöjen koulutushankkeiden edistämiseen Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa, kuten Tansaniassa tai Nicaraguassa. Hän pitää saavutuksistaan merkittävimpänä sitä, että ministeriön hoitamat kauppaa ja kehitystä koskevat kysymykset on sovitettu yhteen entistä tiiviimmin, niin politiikassa kuin virkamiestyössä. Ministeri uskoo, että kehitysmaiden etua ajetaan tehokkaasti myös kaupankäynnin keinoin. Saatavilla tuloilla voidaan parantaa koulutusta ja vähentää nälkää.
Kehityksen ja kaupan yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Lehtomäkeä äänestävien kuhmolaisten maanviljelijöiden ja kehitysmaiden köyhien toiveet eivät aina ole yhtenevät. Maanviljelijät vastustavat EU:n maataloustukien leikkaamista kaupan vapauttamiseen tähtäävissä WTO-neuvotteluissa. Kehitysmaat puolestaan vaativat tukien poistoa, jotta ne voisivat myydä maataloustuotteitaan entistä paremmin maailmalle. Lehtomäen tulee tasapainoilla kallistumatta liikaa kummallekaan puolelle.
Ministerin mukaan ristiriita ei ole niin suuri kuin luulisi, vaikka EU-tukien leikkaaminen saattaa heikentää suomalaisen viljelijän asemaa joidenkin tuotteiden kohdalla.
”Pyrimme kehitysyhteistyössäkin nimenomaan maatalousosaamisen vahvistamiseen. Yhdistävä periaate sekä kotimaassa että kehitysmaissa on, että ihmisillä tulisi olla mahdollisuus syödä lähellä tuotettua ruokaa”, hän sanoo.
Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneet ennustivat Lehtomäelle ilmiömäistä urakehitystä. Hän on nimittäin loistava puhuja, työteliäs ja vieläpä karaokeharrastuksineen raikkaasti roolirajoja rikkova.
”Merkittävin tulevaisuuden nuori nainen on Paula Lehtomäki, josta tulee luultavasti maamme ensimmäinen täyden kauden naispääministeri aikanaan”, eräs vastaaja kirjoitti.
”Hallituksen nuorimpana ministerinä ja sanavalmiina henkilönä hän on saamassa virallisen älykkään nuoren naisen statuksen, tästä listasta myös ainoa, jolla on todellista valtaa. Ja tulevaisuudessa vielä enemmän, kun nostetaan kepun puheenjohtajaksi”, povasi toinen.
Lehtomäki ei myönnä tavoittelevansa minkäänlaisia paikkoja.
”Ei tällaisia arjessa kovin paljon mieti. Siltä osin kuin miettii, niin osin ennustukset huvittavat ja osin luovat paineita. Varmasti pääministerin tehtäväkin on hyvin mielenkiintoinen”, hän sanoo.
”En tiedä kuinka kauan äänestäjät haluavat pitää minut näissä tehtävissä ja kuinka kauan itse haluan. Kymmenen vuoden tähtäimellä pitää saada muuallakin kuin työuralla jotain aikaan. Perhe täytyy ainakin olla.”
Elina Kervinen
